Puhu mun ruohoille

Hei, ne laiduntaa

2012-02-02T03:27:00.000-08:00

Eipä ois tarvinnu olla huolissaan peuran kavereista. Aamupäivällä tämä kaveri popsi ihan rauhassa murkinaa ja kun tarkemmin kiikarilla katselin metsään, siellä näkyi muitakin köllöttelemässä.

Iltapäivän puolella sitten koko poppoo tuli lounaalle takarinteeseen ja niitä oli neljä. Yksi jää vähän piiloon tuohon pienen kuusen oksien alle.

Yksi uskalikko tuli napsimaan sireeninkin oksia, mutta kopsuttelin ikkunaan sen verran että siirtyi kauemmas. Nyt on ainakin todistettu se ettei kaikki peurat ole joutuneet metsästäjien saaliiksi, kun niitä maastopukuisia ukkeleita pyssyt olallaan on hiippaillut täällä päin.

Nams nams mums mums.

Ote päivän kuvasaaliista

2012-02-01T02:50:00.000-08:00

Sammakon talvipalttoo.

Heinää ei nää.

Alkaako kohta urputtaman?

Kuvat on valittu huolella siten etteivät roskat näy. ;D Pakko viedä puhdistettavaksi koko kalusto, kun ei tästä muuten mittään tuu ja säästyy kaksi harmaata aivosolua liialta stressiltä ja verenpaineen nousulta. Hieman otti taas pattiin eli nuppiin, mutta ilma kyllä oli ja on vieläkin kuin morsian, aivan ihanaa.

Missäs muut on?

2012-01-30T23:12:00.000-08:00

Yleensä näitä kavereita tulee kolmin kappalein, mutta toisia ei jostain syystä ole näkynyt vähään aikaan. Kuva on napsastu suunnuntai aamusella kahdeksan aikaan työhuoneen ikkunan läpi ja on vähän epätarkka. Talosta ei ole matkaa tuohon peuranpyllyyn kymmentä metriä. Takarinteessä jälkiä menee ristiin rastiin, mutta toistaiseksi etupihan puolelle eivät ole tulleet. Tosin kaikki syötäväksi kelpaava on suojattu verkoin. Tässä vaiheessa siis peli menee mutustelijan kanssa 0-1 meidän hyväksi. ;D

Ruusun sulle antaisin,....

2012-01-18T07:35:00.000-08:00

... mut mistä mä sen saan, kun nykyajan kukkaset on paperia vaan. Noin sanottiin jossain värssyssä, jonka kerran nuorena tyttösenä sain.

Tarjolla ei kyllä nyt ollut ihania tuoreita ruusuja, vaan vanhoja ruppanoita, jotka on kuivuneet vaasiin. Mutta jotenkin tuo ruttuisuus ja värit vain viehättivät sen verran, että piti testata miltä ne kuvassa näyttävät.

Tuon kameran kanssa mulla on ollut viime aikoina pientä (!?) skabailua linssissä luurailevien roskien kanssa. Vaikka kuinka koitan puhdistaa ja puunata, niin viimeistään siinä vaiheessa kun katson kuvia tietsikan näytöltä nousee verenpaineet huippuunsa. Arrrgggh! Oon hommannu puhdistusta varten uuden mikrokuituliinan, kynän mallisen, jossa on harjakset toisessa päässä ja toisessa säämiskä, ja puhaltimen. Mitä muuta viel vois käyttää, no semmosen paineilmapullon, mut siitä ja sen käytöstä tuntuu olevan niin montaa mieltä kun on miestäkin. HUOH! Ehkä mä viel jonkun keinon keksin, etten käyttäisi patenttilääkettäni visaisiin pulmiin (leka). ;D

Aloitetaan tämä vuosi...

2012-01-03T03:57:00.000-08:00

... muistelemalla kesäistä päivää ja jotain söpöä. :D

... siis ikäänkuin alkupaloina tälle vuodelle.

... vaikka vielä onkin talvi ja luonto nukkuu untaan, ollaan jo kesää kohti menossa.Aurinko antoi tänään säteillään piristystä, tosin aika säästeliäästi, mutta näyttäytyi kumminkin käydessäni lenkillä.

Kivaa viikkoa kaikille.

Ps. Pistettiin nyt blogipohjakin uusiksi. Vähän talvisempaa meininkiä kuin ne ruusut, vaihteeksi.

Vielä ehtii...

2011-12-29T22:35:00.000-08:00

... pistää yhden postin tulemaan ennen kuin vuosi vaihtuu. Käväisin tsiikailemassa lähistöllä myrskyn jälkeen että miltä näyttää, kun kerran aurinkokin uskaltautui. ;)

Meidän tontilta ei kaatunut yhtään puuta myrskyn aikana. Hyvä tuuri kun ajattelee millaista tuhoa se on saanut aikaan. Sähkökään ei ollut poissa kuin reilun neljä tuntia. Se on vähän verrattuna siihen, että silloin kun tänne muutettiin sähkökatkoja oli joka kerta kun tuuli normaalia enemmän.

Ei ole kauaa siitä kun mieheni, jonka sisällä asuu pieni metsuri, sanoi haluavansa kaataa muutaman puun tontilta tänä talvena ja minä, jonka sisällä asuu pieni puunhalaaja, nyrpisti nokkaansa. Ehkä kuitenkin pitäisi näyttää vihreää valoa metsurin halulle päristellä moottorisahalla muutama motti halkoja.

Leppoisaa perjantaita kaikille. Tänään taidetaan meillä herkutella poropihveillä, pippurikastikkeella ja perunoilla.

Nyt löytyy...

2011-12-08T23:13:00.000-08:00

...Suomalaisia puutarhablogeja kasvuvyöhykkeittäin KLIKKAA TÄSTÄ.

Sekä minulle uusi puutarhablogi, käykää katsomassa KAROLINAN PUUTARHAA.

Kivaa viikonloppua kaikille.

Suppilovahverohillo

2011-11-23T02:00:00.000-08:00

'Anteeks MITÄ?!', oli ensimmäinen ajatukseni kun tuosta kuulin. Mutta niin se vain oli, ystäväni oli tehnyt suppilovahverohilloa. Ja niin minäkin tein kun olin saanut reseptin häneltä. Siis olihan sitä ihan PAKKO kokeilla.

Ystävämme K on kova poika sienestämään, ja ruokaakin laittamaan, ja hän saa aina perjantaireseptin Pentti-Oskari Kankaan Herrankukkarosta ja sieltä on lähtöisin tämäkin resepti. Reseptinlaatijan mukaan suppishillo käy hyvin riistan seuraksi ja kyllä, hirvenlihan kanssa käy kyllä oivasti, sillä testasimme sitä viikonloppuna. Mutta että jälkiruokahillona pannukakun ja lättyjen kanssa?? Hmm, ehkä pikkuisen epäilen, kun suppisten maku on aika voimakas tuossa hillossa, mutta kai sitä pitää pistää elämä risaseks ja joku kerta testata. ;D

Jos jotakuta alkoi kiinnostamaan suppilovahverohillon teko, Reseptin voi löytää TÄSTÄ KLIKKAAMALLA.

Kun pienin tuon kaksi litraa suppiksia sain niistä litran paloiteltuna. Ajattelin että jos talvella tekee pakastetuista sienistä, niin on hyvä vähän katsoa minkä verran niitä tarvitaan. Tosin tuohon nestemäärään olisi voinut varmaan laittaa enemmänkin sieniä, koska neste ei niin kauheasti keittynyt kasaan puolessa tunnissa. Mutta pakastetut sienet pitäsisi siksi ehkä paistaa pannulla kuivemmaksi, ettei neste siitä vain lisääntuisi.

Kivaa keskiviikkoa!

Pieni kierros pihalla

2011-11-04T07:48:00.000-07:00

Kamera on ollut ihan toimettomna monta viikkoa, kun valokuvaaminen on jäänyt lapsipuolen asemaan. No, mutta kuka sitä nyt harmaita päiviä kuvaisi kun valokaan ei oikein riitä. Piti kuitenkin ottaa kamera kauniiseen (!?) käteen ennenkun tuo limenvärinen gladiolus rupsahtaa kokonaan. Minä jo harmittelin sitä ettei se ole vielä yhtään kukkinut. Se kuitenki työnsi ainakin kolme kukkavanaa ihailtavaksi. KIVAA!! Niitä ollaan ohimennessä aina ihailtu.

Pakkanen jos pikkuisen vielä piipahtaa silloin on pakko jo laittaa nuo gladioluksensipulit talviteloille.

Malva kukkii vielä täyttä päätä. Se onkin ainoa kukassa oleva siinä kukkapenkissä. Kaikki muut näyttävät jo aika kulahtaneilta. Ainoa haittapuoli tuossa malvassa on että se vaeltelee penkissä minne tahtoo, eikä pysy siinä mihin sen istutan. Jos vain pikkuinenkin rako löytyy niin eiku siihen vaan kasvamaan. ;)

Ulkosyklaamia laitoin yhteen parvekelaatikkoon sammalien kera. Kauheasti kukkaa ei ole työnnellyt, mutta muutamia kuitenkin. Tämä väri on jotenkin ihana mielestäni.

Lumihiutale on myöskin vielä kukassa. Ostin kesällä kaksivärisen, jossa on valkoista ja tätä vaaleanpunaista sekaisin. Vielä pitäisi jokunen tulppaaninsipuli saada istutettua ja tehdä loput syystyöt, niin voisi hyvin omintunnoin käydä sukankutimen ja neulepuseron kimppuun. ;D

Tunnustusta

2011-11-02T03:10:00.000-07:00

Mää ja mun ruohot on saanu tunnustuksen SAARIPALSTA-blogista Sailalta. Kiitokset ja kumarrukset.

Substanssi- eli sisältöä sisältävän blogin tunnustuksen saajan kuuluu:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Tää on siis vaikeeta, mut koitetaan.

1. Kaikkihan tietää sanonnan, että jos kukille puhuu ne kasvavat paremmin. Miettiessäni blogilleni nimeä ajattelin, että jos mää täällä horisen mun pihasta, siis puhun mun ruohoista, ja kommenttilootaankin tulee jotain kivaa puhetta, niin mun piha kukoistaa ja kasvaa, vaikka sit puhuttais potaskaa. ;D Nii ja siks toisekseen sillon oli alkanu tulla tv.stä Weed's sarja (jota sivumennen sanoen en oo kattonu yhtään) vilahti mielessäni englanninkielinenkin nimi, mutta kun tarkoitus ei kuitenkaan ollu kasvattaa sellaisia ruohoja, päätin pysytellä suomenkielessä.

2. Lapsena meillä oli kissaa nimeltä Nöpö. Se saatiin yläkerran perheeltä, jonka Malli-kissa sai pentuja. Nöpö oli söpö mustavalkoinen kissa, mutta sille kävi ohrasesti, koska se jäi auton alle ihan talomme vieressä. Sitä me kolme kersaa sitten kuorossa märistiin (itkettiin). Myöhemmin vanhemmat hommasi meille uuden kissan, joka myös oli mustavakoinen ja nimeksi tuli, yllättävää kyllä, Nöpö. Erään kerran sitten lähdettiin viikonlopuksi ystäväperheen mökille ja naapuri hoiti kissaa sen aikaa. Kun tultiin viikonlopun jälkeen kotiin, Nöpö käväisi tsekkaamassa meidät ja kämpän ja paineli sen jälkeen mutkasta tietä näkymättömiin. Me haettiin sitä joka paikasta, mutta sen koomin sitä ei näkynyt. Liekö ollut rantaloman tarpeessa ja otti nokkiinsa kun ei päässyt mökille mukaan.

3. Lapsuudenkodissa oli myöhemmin myös koira (kuvassa yllä). Ihka aito Seropi (sekarotuinen piski), jonka nimi oli Timi (kirjoitettuna näin kahdella iillä). On siis tullut luettua Viisikko-sarjaa intoo pinkeenä. Timi tuli, kuinka ollakaan, naapurista, joiden koira sai yllättäen pentuja. Niin no, mitä voi odottaa jos koira vaan päästetään ovesta ulos itsekseen aamulenkille. ;D Samasta pentueesta meni perheen sukulaisille myös pentu ja myöhemmin kun se nähtiin niin väritys oli ihan samanlainen kuin meidänkin koiralla, mutta se oli terrierin näköinen myös karvaltaan, kun meidän koira oli enempi pystykorva.

4. Tykkään kovasti riisipuurosta ja ihmettelin edellisessä työpaikassani keittiössä, miksi en saa siitä yhtä hyvää kuin ystäväni E keittää siellä. Juuri sellaista kun lapsena pehmeää, maukasta ja muhevaa. Salaiset aineosat olivat täysmaito ja kerma. Sen jälkeen meillä ei ole keitetty riisipuuroa ilman niitä, sanokoot ravintoterapeutit mitä tahansa. Minä en polta tupakkaa, joten voin yhtä hyvin syödä riisipuuroni täysmaitoon ja kermaan tehtynä ja silti se on paljon terveellisempää, enhän kuitenkaan syö niitä joka päivä tai viikkokaan. Juuri äsken nimittäin söin lopun riisipuuron lakkakiisselin kanssa ja arvatkaa oliko hyvää. NAMS.

5. Käyn kirjastossa melkein joka kuukausi. Tällä hetkellä on yöpöydälläni lukuvuorossa Rupert Isaacsonin kirja Hevospoika, vaikka viime aikoina lukeminen on suuntautunut enempi käsityö- ja puutarhakirjoihin kuin romaaneihin.

6. Käytän kotona aina villasukkia. Tällähetkellä niitä on käytössä viisitoista paria, joita viisi paria sain juuri parsittua. Silti tuntuu että vielä pitäisi kutasta muutama pari lisää.

7. Olen kova likka hurahtelemaan (jos joku ei ole nimittäin vielä huomannut). Hurahduksien kohteena ovat olleet esim. iirikset, tulppaanit, skillat, daaliat, langat, puikot, neulemallit, langat, langat ja niin langat, ai niin ja nyt tänä syksynä hillot. On pitänyt tehdä kokeeksi aina jotain hilloo kuten luumusta, kurpitsasta, tyrnistä ja omenasta. ....... Puhuinko mää vielä langoista mitään....... niistä höpisen tuolla käsityöpuolella.

8. Viimeaikaisista pohinnanaiheista kertoo nämä kuvat. Mutta kun pitäisi yksi pää vielä kääntää. Se olis sitten maailman kahdeksas ihme. :D

Jaan tämän tunnustuksen eteenpäin yhdelle uudelle bloginpitäjälle Paksun Leidin Aarteet-blogiin sekä seitsemälle halukkaalle blogissani vierailevalle, jotka eivät ole vielä saaneet ja sen haluavat. Olkaa hyvä!

Vinkatkaa tuonne kommenttilootaan, jos nappaatte tuon tunnustuksen, niin tulen vierailemaan blogissanne.

Hiphei

2011-10-19T20:46:00.000-07:00

Nythän ne nytkähti etiäpäiten nämä hommat. Kai sitä vaan oottaa että sais aikaan enemmän kun saa ja sitten tuntuu, ettei saa aikaan mitään. Sain laitettua maahan noin puolet niistä n. 320 (!??) sipulista, jotka on tullut hankittua. Kun lajittelin niitä tuossa huoneen lattialla miettien mihin paikkaan niitä istuttaisin tuli mieleen, että äiti mitä mää taas oon tehny. Niin monta pussia ja nyssäkkää sinä oli.

Meillä on kaksi isoa ruukkua ja ajattelin tällä kertaa kokeilla laittaa sipulikukkia niihin , niin on mukavampi keväällä katsella niitä kun sieltä kurkkaa jotain ihanaa. Tähän toiseen tulee narsissia, Triandus Thalia luki pussissa, keskellä ja reunoille oranssinpunaista tulppaania, Kaufmanniana Fashion.

Toiseen laitoin tilaamaani kevätunelma lajitelman, sisältäen Finolaa ja Black Neroa. Ne ovat tuossa keskellä ja ympärillä on vanhaa Stocholm tulppaania jonka kaivelin ylös sen kukittua. Jos noista uusista tulee niin ihanat kuin kuva antaa ymmärtää niin olen kyllä aivan myyty. Tuo Black Nero on kyllä niin tummaa, etten ole noin mustaa tulppaania ennen nähnyt ihan eävänä. On taas mitä odottaa keväällä. ;)

Kaikki puiden alustat olen myös mennyt läpi. Ennen kuvaa ei ole, kun iski semmoinen ronspiraatio etten ehtinyt kameraa hakea ettei se vaan heti mene pois. Siinä riittikin lapiolla töitä ja otin kunnon rinkulat nurmikkoa pois ja toin uutta multaa tilalle.

Ensimmäisen kirsikkapuun alla on kurjenpolvea ja siihen istutin nyt Triumf tulppaania 21 kappaletta seuraksi. Toisen kirsikkapuun alla on hopeahärkkiä ja sinne laitoin tuota Jackpottia 30 kappaletta. Muutakin tuli vielä laitettua, mutta ehkä postailen niistä tuonnempana. Reipasta torstaita vaan kaikille. :)

Neulojan syysasetelma

2011-10-18T05:04:00.000-07:00

Äitee osti mulle lahjaksi näitä callunoita varmaan jo kaks viikkoo sitten. Nyt kun sain aikaiseksi viimein siivota kesäkukat pois noista parvekelaatikoista, niin sain nämä niihin. Se oli semmonen kaheksan kappaleen tarjous ja kun laatikoita on kolme, niin yhteen ei riittämyt kuin kaksi callunaa, joten piti kekkasta jotain lisää.

Siitä se ajatus sitten lähti, kun muistin että mullahan on vielä nyssäkkä meriheinää männä vuojelta. Siihen kieputtelin ompelulankaa, jotta pyssyy kasassa ja mettästä pari pajunoksanpätkää ja noita ruusunmarjoja sainkin sitte ettiä kun ei omissa hansaruusuissa ollu marjan marjaa, vaan löytyihän niitä kuitennii (eläkää kertoko kenellekään, mut kaupungin puskista riipasin pari kourallista ohi mennessäin, uups).

Jotennii tuntuis et nää toisetki lootat kaipais vielä jotain, tai sitten nou, mut mitä?

Muuten pihahommat etenee etanan vauhilla, ei sen pualeen, niin ne tuppaa muutki hommat jurnuttavan. Oon joko laiska, hidas tai aikaansaamaton, mut eteenpäin on eläväisen mieli ja kai se sitte eteenpäin on vaik nenälleen kaatuis. ;D

EDIT. Paan laittaen tänne linkkivinkin TUIJAN KOTIIN JA PUUTARHAAN jossa on arvonta meneillään. Siel on käyny väkee ku pipoo joten käyhän sinäkin. ;D

Kurpitsapäivä

2011-10-03T10:01:00.000-07:00

Tänään oli niin sateinen päivä, että ajattelin sen olevan mitä parhain päivä käydä nirhasemassa yksi kurpitsa irti varrestaan. Kokoeron omenaan näkee kuvasta. Painoa kurpitsalla oli kokonaista 4039g, jos nyt ihan tarkkoja ollaan. Halusin kokeilla kurpitsahillon tekoa, mutta googlettamalla en löytänyt mitään kivaa ohjetta, joten piti ottaa käyttöön kikka kolmonen, siis kilauttaa kaverille, koska muistin saaneeni joskus herkkuhilloa mieheni veljen vaimon tekemänä.

Ohjeessa jonka sain oli kilo kurpitsaa ja kilo omenaa, mutta halusin puolittaa tuon omena kilon ja laiton puolet omenaa ja toisen puolen porkkanaa. Näiden lisäksi tuli vielä yksi appelsiini ja yksi sitruuna mehuineen ja kuoret raastettuna. Sekä tietenkin hillosokeria. Aikani keiteltyäni surautin sauvasekottimella ihan soseeksi. Tavaraa tuli noin kaksi litraa. Arvatkaa tuliko hyvää?

Kaapissa oli myös lojunut viherherukkahillo jota ei syönyt erkkikään, koska se oli jäänyt liian happameksi. Niinpä kiehautin vielä puolikkaan annoksen kurpitsahilloa, nyt vain omenalla ja appelsiinilla höystettynä ja keitin viherherukkahillon sinne joukkoon. Nyt tuli kuulkaa niin lempeetä, niin lempeetä että jos nyt ei kelepaa nii johan on ihime, sanoo pohojalaanen.

Koko kurpitsaa en saanut näihin menemään, joten keittelin kuutioita ja pakastin tulevaa käyttöä varten. Vielä siellä olisi yksi varmaan parin kilon kokoinen kurpitsa ja yksi pieni, mutta se ei taida kasvaa enää. Niistä vois koittaa tehdä keittopohjaa pakkaseen, tai sitten jotain muuta jos tulee joku aate. Ai nii, en tiiä oonko sanonu et tein myös kokeeksi luumuhilloa, kun sain luumuja Velipojalta ja siitäkin tuli nanna, vaikka ite sanonkin. Kohta mun tarttee hommata uus jääkaappi ku noita purnukoita tuntuu tulevan alvariinsa. Jotta kyl meil hilloo on kohta ku lottovoittajalla. ;D

Jos metsää haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt

2011-10-03T09:27:00.000-07:00

Risto-Matti Ratia on joskus sanonut jotenkin tähän suuntaan, että kun ihminen menee metsään, hän näkee siellä puita, sammalia ja kiviä, mutta luova ihminen näkee peikkoja, keijukaisia ja erilaisia eläinhahmoja yms. Niinpä. Ollessamme viikonloppuna minilomalla veljen porukan kanssa, menimme veljentytön kanssa metsään pienelle lenkille hän tokaisi ykskaks, että tuolla kannolla on silmät.

Ja niinhän sillä olikin. Mykkä kanto, jolla ei ollut suuta ollenkaan. Katseltiin sitten sillä silmällä ympärillemme ja näimme myös...

...Rosvon naamioineen, liekö ollut joku pankkiryöstäjä vai mikä, sekä...

... jonkun koirankuonolaisen, jolla oli laput silmillä. Olikohan valvonut liikaa ja haudutti silmäpussejaan. ;) Veljentyttö ei kovin kauaa jaksanut katsella tätiään, joka könysi sammalikossa kuvaamassa kaikenmaailman sieniä, jotka olivat suurimmaksi osaksi parhaat päivänsä nähneet, vaan loihe lausumaan etteikö me voitais kuvata jotain KIVAA.

En tiedä teistä, mutta minusta tämä ainakin oli kivaa, eikä tällä kertaa mielikuvituksen tuotetta. Pikkiriikkinen sydämenmuotoinen sieni. Kyllä, metsä yllättää. ;D

Nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan kun löysi oikian osoitteen

2011-09-28T23:54:00.000-07:00

Meinaan jotta homma on edistynyt. Alkutilanne näytti siis tältä. Entinen vanha kasvimaa, nykyinen murheenkryyni eli peltokortteen valtakunta. Jouduin antamaan luovutusvoiton sille hunsvotille joka aina riehaantui lisää mitä enemmän sitä kitkin. Takaa möyhitystä osasta lähti ne väliaikaissijoituksessa olleet mansikantaimet uuteen paikkaan.

Ala on ollut mansikkakatekankaan alla koko kesän ja vieläkään siitä ei lovuta. Alimmaiseksi laitoin sanomalehtiä ja päälle siis tuota mansikkakatekangasta ettei vaan mihinkään jää kortteelle rakoa pilkistää ilimoille. Takana kivien edessä näkyy tuleva perennapenkki.

Tässä olisi sitten yrttitarhanlaatikot sovitteilla. Pyörittelin niitä paikasta toiseen, mutta tuohon ne sitten jäivät. Oisivat ehkä saattaneet olla hiukan pienemmät. Mutta mahtuupahan vaikka kesäkukkia kasvamaan. Tarkoitus olisi vielä laittaa laatikoiden ympärille kuorikatetta, jahka Isäntä kerkiää sitä noutamaan.

Homma jumittui siinä vaiheessa kun halusin nostaa multatilaa ylemmäs ja tuota puupalikkanauhaa sai metsästää joka ikisestä kaupasta mitä mieleen juolahti. Onneksi sentää vielä löytyi. Noissa kivien pyörittelyissä tarvitsin Isännän apua, vaikka ensin sain isompia liikuteltua, niin jossain vaiheessa voimat vaan loppui tykkänään eivätkä ne liikkuneet kirvelilläkään vaikka kuinka ähisin.

Mutta kumminkin takana kulmissa on syyshortensiat, jotka on varman kolme vuotta odottaneet paikkaa mihin ne istuttaa. Niiden välissä on kurjenmiekka Vaarin tossua. Halusin sen tuonne taakse koska se kukittuaan tuppaa ränsistymään niin ei ole ihan näytillä siinä vaiheessa. Hortensioitten edessä on jotain kuuliljaa, ystävältä saatua, joka sekin on ollut vain lätkäistynä johonkin tiukkaan paikkaan väliaikaisesti eikä sen vuoksi ole kasvanut, pysytellyt vaan hengissä. Nyt on ainakin tilaa kasvaa. Edessä on sitten valkoista karpaattienkelloa. Tarkoitus olisi vielä istuttaa tulppaaneita yms. niin saa kevätiloa silmille.

Tältä paikka näyttää terassilta katsottuna. Ehkä näkymä on pikkuisen parempi kuin se entinen rytökasa joka siinä sijaitsi. Keskenhän se vielä vähän on, viimeistely puuttuu. Ja nyt kun se on tuossa vaiheessaan, on ruvennut harmittamaan miksen laittanut tuota perennapenkkiä tuohon lähimpään kulmaan vinottain ensimmäiseksi????? Häh. Ei kuulkaa käynyt mielen vieressäkään tuommoinen vaihtoehto. Ajatteli vaan että kun nuo hortensiat kasvaa niin ne olisiva taaimmaisena, mutta oishan ne pikkuisen peittäneet tuota yrttihässäkkää. No, se on ny siin. Alla viellä muistuttimeksi minkälainen paikka oli KAUHEIMMILLAAN ennen marjapensaitten siirtoa, revi siitä. ;D

Suma seisoo ja miehet nukkuu

2011-09-18T11:20:00.000-07:00

Tai no, oikestu tuossa pitäisi lukea, suma seisoo ja NAINEN nukkuu. Mää oon ollu ihan SYYSVÄTYS. En oo saanut aikaiseksi tehtyä palio mittään niistä miljoonasta asiasta, jotka keksin tehtäväksi tänä syksynä. Vaikka ensin ajattelinkin, ettei tartte tehä muuta kuin ne normaalit syystyöt. Jos oon sisällä, en saa mentyä ulos ja jos oon ulkona, en saa mentyä sisälle ja silti tuntuu, ettei hommat skulaa ja etene. Mutta, kuten näkyy kukkasipuleita ostin kumminkin. Eivät ole vaan vieläkään maassa.

On meijän pihalla joku silti ahertanut. Siis mun Miäs. Meijän mansikkamaan piti tulle ensin tähän kohtaan, mutta suunnitelma muutui hovissa ja paikkaa siirrettiin. Nyt tähän pitäisi tulla kukkaketo. Mulla piti olla jossain siemenpussi, jonka olin vahingossa (?) ostanut pari vuotta sitten. En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa. Suunnistin kauppoihin. Arvatkaa löytyikö. EI. Niitä kuulemma tulee keväisin ja ne menee heti kaikki. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää kylvöaikaa? Sitten kattelin josko löytyisi mun himoamaa kirsikkaluumua. Olin nähnyt sellaisen keväällä (kuinka ollakaan), mutta en silloin ostanut kun en tiennyt mihin sen istuttaisin. Nyt tiesin, mutta ei siellä ollut, muita puita kyllä oli pilvin pimein. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää istutusaikaa? No, mut mansikat on nyt ainakin istutettu.

Mun Miäs ja mun Velipoika hääräsivät ihan simona tän rojektin kimpussa ja panivat hösseliksi alta aika yksikön. Yhen pyynnön Velipoika esitti. Että kun tossa mansikkamaan laidassa on tilaa niin, josko laittaisin siihen karhunvatukan. No, mikä ettei. Heti seuraavana päivänä hyökkäsin taimikauppaan. Arvatkaa löytyikö. EI. Mitä, eiks syksy ookaan hyvää istutusaikaa? Kaikkee mitä mää oisin tahtonu, saa vasta keväällä. Voihan kikkare. Apropoo, siitä tulikin mieleen, että Miäs noutaa meille myös hevonlantaa peräkärryllisen kasvimaalle ja vähän muuallekin. Jotta ens vuonna tää torppa on siis oikeen kasvatuslaitos. ;D

Lopuksi vielä yks kysymys. Tietääkö kukaan mikä pensas (kai tää on pensas) tämä on??? Oon saanut sen ystävältäni ehkä pari vuotta sitten, mutta antaja ei oo tienny mitä antaa (eikä jälkeenpäin muistanu mittään) ja saaja ei tienny mitä saa. Siihen tulee keväisin valkoiset tuoksuvat kukat, jotka on vähän kellomaiset, melkein pyöreät. Jos joku vois vinkata, kun en itse ole yrityksistä huolimatta tunnistanut. Kiitos, tack. Hauskaa viikkoa kaikille. :)

Satonäkymiä

2011-09-07T22:28:00.000-07:00

Maa-artisokat kasvavat hurjaa vauhtia. Ainakin ne varret. ;D Niillä on korkeutta yli kaksi metriä ja on hauska, että ne kukkivat nyt kun muuten ei pihalla ole kauheasti kukkivia kukkia. Paitsi, että ne tietysti kasvaa kasvimaalla. Isäntä jo kaiveli yhtä vartta, mutta olivat vielä niin pieniä ettei sitten syötäväksi otettu.

Kyssäkaali on hyväksi havaittu ja sitä meillä kasvoi viime vuonna ja taidetaan laittaa ensi vuonna myös. Ajattelin laittaa keväällä punajuurta ainakin kokeeksi ja katsotaan kasvaako vai nou.

Ja tietenkin pottuja, nämä näyttää vähän rupisilta, mutta hyvän makusia ovat. Pottu pitäisi muuttaa toiseen paikkaa ensi vuonna, kun vaan keksisi mihin.

Niin ja sitten nämä kurpitsat. Tähän monsterivarteen on näillä näkymin tulossa ainakin kolme kurpitsaa. Varren pituus oli viime viikolla mitatessani 11 metriä ja risat ja se on kasvanut siitäkin varmaan pari metriä. Sieltä se on tulossa kompostista pitkin polun vierustaa ja kohti pääovea. Katsotaan koska se koputtaa ovikolkutinta. ;D Sitten kun tietäisi mitä näille kurpitsoille pitäisi tehdä, kun oon niitten kanssa ihan uunoeemeli. Joku hehkutti porkkanakurpitsahilloa. Kaikkea voisi tietysti kokeilla, kun vaan osaisi päättää missä vaiheessa kurpitsat voisi riipasta irti varrestaan. No, katsotaan, sanoi lääkäri, saapi harmaat aivosolut mietittävää.

Hupsista

2011-09-04T23:12:00.000-07:00

Nyt meni taas blogipohja vaihtoon! Ja koska kuvaton postaus ei oo kiva, laitan tähän kuvan ystäväni kissasta, jota alku kesästä leikitin. :D Hauskaa viikkoa kaikille.

Muutama kukkanen

2011-08-31T05:43:00.000-07:00

Kuvailin hieman pihalla olevia kukkivia kukkiani. Gladiolukset laitoin tänä vuonna ruukkuihin. No, eivät kyllä kuki yhtään enempää kuin viime vuonnakaan. Tämä on ainoa kukkavana joka niissä on. Muistaakseni sipululeissa piti olla limenvihreää ja jotain tumman punaista tämän vaalean lisäksi.

Daaliat sentään kukkii kunnolla. Tää on namiväri. :)

Ja keltainen tuo aurinkoa pilvisenäkin päivänä.

Tässä ois oottamassa seuraava rojekti, tai siis yksi monista joita olen keksinyt tälle syksylle tehtäväksi. Ostin punahattua ja sille pitäisi raivata paikkaa. Siis lapiohommia, lapiohommia kun vaan jostain löytyisi se ZEMPPI. ;D

Hevosaitaa

2011-08-29T23:23:00.000-07:00

Tästähän sitä keväämmällä lähdettiin liikkeelle, pystyttämällä aidan tolppia. Oikealla pikku rinteessä näkyy syksyllä siirtämiämme marjapensaita, jotka ottivat siirrosta vähän nokkiinsa. No, täytyy myöntää ettei se ehkä ole ihanteellisin paikka ja maaperä niille. Kauimmainen tolppa on kulmassa.

Tässä toisesta suunnasta samaan kulmaan. Tästä lähtien on aidassa myös myyräverkkoa. Vasemmalla näkyvät mansikkapuskat on siirretty toiseen paikkaan, ne olivatkin siinä vain väliaikaisesti. Tähän vasemmalle pitäisi, joskus, tulla yrttitarha.

Näkymä kulmasta pergolaan päin. Myyräverkko jatkuu tästä vain tuohon 'kaariporttiin' asti. Tarkoitus olisi rajata talveksi marjapuskat pois peurojen ulottuvilta.

Ja sama näkymä pergolasta kulmaan päin.

Velipoika sanoi aidan nähdessään, että täähän on kuin hevosaita. Niinpä. Jos mulla ei voi olla hevosta, voi sentään olla hevosaitaa. ;D Ajateltiin että aita on keveämmän näköinen kuin tiheään laudoitettu 'normaali' aita, mutta samalla kuitenkin rajaa piha-aluetta, ei kuitenkaan itse tonttia, joka on 6000 neliötä.

Niin ja ne mansikat siirtyivät sitten tähän pergolan viereen. Siitä lisää tuonnempana.

Siis oliks täs mitään järkee...?

2011-08-25T06:55:00.000-07:00

Sain keväällä ystävältäni kurpitsan alkuja. En ole ennen itse kasvattanut kurpitsaa, mutta nyt tuli hyvä tilaisuus kokeilla, kun joku muu oli tehnyt aloituksen, sai valmiit taimet. Siinä oli muistaakseni kolmenlaista alkua, kesäkurpitsaa vihreää pitkää ja keltaista pyöreää ja sitten jotain isompaa. Ja kaikkia kaksin kappalein. Noh, ajattelin että mää kumminkin tapan niistä jotkut ja iskin kaikki saman kompostin päälle. Arvatkaa kuoliko mikään? Ei tietenkään. Tosin toiset ei ole kasvaneet kovin isoksi, kun tuo yksi tukkii koko päällisen.

..... TUOLTA SE TULEE.........

..... JA TUONNE SE MENEE........

ÖH!? Tarttis kai tehrä jotain. Esimerkiksi siirtää niitä toisia kasvimaalle, josko niistä sitten tulisi jotain. Noita isoja ei tietenkään siirrellä mihinkään. Lieron pituus kun huitelee jo kymmenessä metrissä. :=0

Jotenkin tässä vaan on loman jälkeen laiskistunut, ettei ole saanut tehtyä kaikkea pihalla mitä pitäisi. Monta suunnitelmaa, mutta mitään ei ole saanut aloitettua. Hyvä kun on edes kastellut kesäkukkien rippeitä, tosin osan jo heitin pois ja ajattelin laittaa jotain syksyisempää kukkivaa. Kai se sit tarttee myöntää, että syksy se vaan tulla huristaa.

Tai niin, puhun tässä nyt vain itsestäni. Isäntä ja pikkuveli kun tempasivat ja tekivät mansikkamaan. Siitä sitten postailen huomenna, jos saan aikaiseksi. Kivaa loppuviikkoa kaikille. :))

Niin se kävi Wienissäkin

2011-08-20T10:47:00.000-07:00

Loman lopuksi vietimme kuusi yötä Wienin kaupungissa.....

Tässä muutama tunnelmapala.....

Sekalaisessa järjestyksessä.....

Mutta tietysti blogiin sopien enempi puutarhapuolelle kallistuen....

Palmutalo, eläintarha..... lankakauppa ;D yms. kivaa tuli nähtyä. Tänne palataan vielä varmaan, sen verran mukava paikka oli ja helppo liikkua metrolla, ratikalla, linjurilla ja tietysti kävellen, joten pohkeet oli lujilla.

Nyt pitäisi sitten jaksaa asettua arkeen ja on sitä jo aherrettu kotipihalla, mutta siitä postailen tuonnempana.

Kiitos Satu!

2011-08-15T03:48:00.000-07:00

Reissulta kotiin tullessa minua odotti mukava yllätys. Puutarhablogini sai ensimmäisen tunnustuksen Sadulta Satupuutarha-blogista. Kiitos paljon!

Mukana tuli kolme kysymystä joihin pitäisi vastata.

1. Lempivärisi? No, jos katsotaan pihalle niin liila, vaaleanpunainen, valkoinen, sininen, punainen ja jos katsotaan vaatteisiin tähän voisi lisätä vielä turkoosin, petroolin ja ruskean. Voisi melkein sanoa että lempivärini ovat VÄRIT. Oikeasti saatan joskus hurmautua jostain värisävystä totaalisesti, joka ei ole ollenkaan minun värini. Tarkoitan sillä sitä, että pukisin sitä päälleni. Keväästä lähtien silmiäni on hivellyt limenvihreä vaikka en ole ollenkaan vihreän ihminen. :) Tämä väreistä hurmautuminen tapahtuu monesti lankakaupassa tai kangaskaupassa tai kukkakaupassa......... No joo, mutta ehkä tästä ei sitten enempää...... :D

2. Lempiruokasi? Pidän aika monenlaisista sapuskoista, mutta syön mielummin kasvispainotteisesti. Eilen paisteltiin isännän kanssa lohimedaljonkeja ja uunissa pottuja omasta maasta ja salaatiksi kyssäkaali-porkkana raastetta. Se oli mielestäni ihan NAM-hyvää. Niin ja raasteen päälle vielä fetajuustoa.

3. Mihin haluaisit matkustaa? Tällä hetkellä suoraan sanoen en minnekään. Lomalla tuli reissattua ja nyt tuntuu hyvältä olla kotona. Mutta jos isäntä sattuu kysymään, että lähdettäiskö ensi lomalla Inarinjärvelle kalastamaan, niin olen aina valmiina kuin partoilainen. Hyvä etten ala pakata samantien. En kyllä mikään kovin innokas kalanainen ole, sillä jos saalista ei tule tai on muuten vaan tylsää, niin heitän virvelin lepikkoon ja tartun kameraan ja pyydän soutamaan lähimmälle saarelle. Kauhein loma voisi olla se, jos joutuisi makaamaan etelässä rannalla kuin härski silli ja vetelemään grillirasvaa pintaan litratolkulla. Mun pää ei kestä muutenkaan semmosta helteessä hillumista. Rantajellonat on erikseen ja mun sisäinen termostaatti on peritty varmaan joiltain eskimoilta. ;D

Tunnustus piti vielä jakaa kolmelle blogille ja tässä on valintani tällä kertaa. Käykääpä tutustumassa!

Tuijan koti ja puutarha

Kivisen Vilma

Marian koti ja puutarha

Niin se lomaili

2011-08-03T05:30:00.000-07:00

Se matkasi rannalle erämaajärven.............

... maisteli retkieväitään.....

.... tutustui paikallisiin eläviin......

... sai vahingossa pari kalaakin.....

... sillä oli paha neuloosi meneillään ja se nitkutteli sukkaa kauniissa maisemissa....

... ja lopuksi se katseli upeaa aurinkonlaskua...... :D

Ötököitä pihalla

2011-07-19T11:18:00.000-07:00

Linssiluteita? No ainakin kuvattavia. Jotkut häiriintyi kameran objektiivilla sohimisesta ja koittivat mennä piiloon kuvaajaa. Sain sentään jotain 'saalista'. Täytyi pikkuisen rentoutua välillä, kun koko iltapäivä ja ilta meni sutisemiseen pihalla. Siis sudin pensselillä maalia tulevaan aitaan. Huomenna se homma jatkuu kunnes saadaan valmiiksi.

Kaksi vanhaa puuta

2011-07-13T04:18:00.000-07:00

Tai oikeastaan vähän useampikin. Läksin tuossa pihalle ja ei mun todellakaan pitänyt näitä tehdä, mut risut vei mennessään.

Ja tuli sitten tartuttua kuumaliima pistooliinkin pitkästä aikaa. Muut paitsi nuo linnunpöntöt on omalta pihalta.

Ehkä mun pitäis nyt palautua ruotuun ja mennä tekemään sitä mitä alunperin pitikin. :) Mennee suunnitteluks tää kartanolla maleksiminen, mut onko se puoliksi tehty vai nou, enpä ossoo sannoo.

Naulaan ja nakutan

2011-07-08T02:41:00.000-07:00

Ihan enste pitää laittaa kuva mun Niobestani. Se on hengissä ja kukkii ja siinä on varmaan kymmenkunta nuppua. Kaksi ensimmäistä jotka aukesi on jo ohi menossa. Ihailen tätä aina aamuisin kun lähden postia hakemaan. Ja aina muutenkin kun ohi kävelen, ei sen pualeen.

Ja sitten sitä nakuttelua. Onks tää ihan hellepäivän hommaa, kysyn vaan, hakata nauloja käsipelillä. Ainaki hiki lensi eilen kun käyttelin sahaa ja vasaraa. Keskimmäisen vein jo tuliaisiksi kun käväisin ystävän luona. Varmuudeksi jätin sen autoon ja sanoin ettei tarvii ottaa jos ei haluu, mut haluttiin ja sille tielle se jäi.

Puu on pajua ja jo pari vuotta kuivunut varastossa niin ettei pitäis herätä enää henkiin vaikka junttais maahan. Sieltä löytyi kivasti vanhan näköistä pintaakin ja sehän piti heti käyttää. Eikä ne rangat vielä loppuneet, että voipi tehä lissee tikkaita jos vasara viel pysyy kädessä. Jossakin kohtaa pikkusen pääsi tuulemaan niin että naula taipui vinoon tuulen mukana, mutta hyvin siitä sit selvittiin ja lyötiin uus tilalle kun en ketaletta saanu enää pois. ;)

Lopuksi vähän apetta. Tarttee sitä ny elvistellä oman maan potuista ja oman maan salaatinlehdistä, kaikki muu lautasella on kaupasta ostettu. Mutta uskokaa vaan kun sanon jotta HYVVEE oli. :)

Nukkapähkämöö

2011-07-05T00:38:00.000-07:00

Tämä nukkapähkämö on sitten ihana perenna. Nämä ovat pääsisäänkäynnin muuripenkissä. Tosin yksi on kylväytynyt itsestään tienpenkan sepeliinkin. Isäntä kerkesi trimmerillä hutasta yli ennenkun kerkesin varottaa että antais kasvaa vaan. Näyttää kyllä ettei säikähtännä kuoliaaksi vaan jatkaa eloaan ja kasvuaan.

Näitä kuvia ladatessa taas itse säikähin ihan kamalasti, kun joku lintu kopsahti ikkunaan. Räksä varmaankin kun niitä pyörii koko ajan pihalla meidän kirsikoita, mansikoita ja muita marjoja vaanimassa. Eivät pelkää pöllöäkään (en minä) puun oksalla, joka ostettiin viime vuonna niitä pelottamaan. Toinen 'riesa' on harakat, niillä on varmaan pesä lähistön pusikossa kun alvariinsa koikkelehtivat kartanolla. Ei siinä muuten mitään, mut mää vaan tahtoisin ite syödä marjani, kun niitä ei kuitenkaa vielä tule niin et ois 'naapureillekin' jakaa. Sitä paitsi oon vielä vähän katkera kun kerkesivät napsia kaikki vihreät mansikatkin ennenkun ehdittiin laittaa verkot päälle. Mur.

Tässä vielä yksi takarinteen kukertajista. Pulutin alias sepelkyyhky, lintukirjasta olin ymmärtävänäni.

Hui, skulaa

2011-06-30T06:42:00.001-07:00

Huiskulalta tuli viestiä että ovat uudistaneet sivuillansa olevan blogilistauksen, sekä parantaneet blogien löydettävyyttä ja lajittelua yms. viilausta. Sieltä löytyy helposti viimeksi päivitetyt blogit.

Jos joku haluaa tsiikailla nii klikkaa tosta HUISKULA sanasta. Sielt voi löytyy uusii tuttavuuksii.

Nii ja yläkuvan pioniKAUNOTAR on mun pikkuveljen pihalla. Oli kuulkaa niiiiin ihanat pionit että, taidanpas laittaa vielä yhden kuvan, silvuplee.

Uusi lelu on saapunut

2011-06-28T09:50:00.000-07:00

Nyt oon pari päivää harjoitellut tuon makro-objektiivin käyttöä ja täytyy sanoa, että kuvaaminen on entistä vaikeampaa. Kuvatessa mää huojun kuin laho heinälato ja tarkennus menee vähän vinksin ja vonksin. Ja ruokahalu kasvaa syödessä. Tarvitsen varmaan nyt jalan kuvausta varten. :D Jos se hieman edes auttaisi vakauttamaan huojuntaa.

Ja jos ensi vuonna rupean 'linnustamaan' siihen tarvittais se tele-objektiivi......uups. Mutta harjoitellaan tällä uusimmalla nyt ensin ja sit pitäisi varmaan alkaa paneutumaan niihin käsisäätöjen saloihin, niin pystyisi kikkailemaan tarkennusalueen syvyydellä.

Väriä naamaan

2011-06-22T11:19:00.001-07:00

Saa jos on koko päivän pihalla, eikä muista laittaa aurinkorasvaa. Nyt tuntuu siltä kuin ois naamari päällänsä.

Päivä meni kun pystytettiin aidantolppia ja unohdettiin, mitä oli tullutkaan suunniteltua ja saatiin juntata joka tolppa kahteen kertaan. Tällä kerralla ei pitänyt paikkansa se että hyvin suunniteltu, puoliksi tehty. Tai sitten ei oltu suunniteltu hyvin. ;) Alunperinhän piti olla vaan vähän pihaa ja ihan helppohoitoista. Se suunnitelma menee joka vuosi uusiksi ja hommat sen kuin lisääntyy. Ei pitäny tehä kasvimaata, nyt on kasvimaa ja tuntuu että se on liian PIENI. Ei pitänyt tehdä aitaa, nyt tehdään kun peurat talvisin napostelee marjapensaita sun muita suusasulavia herkkuja. Ei pitänyt tehdä mansikkamaata, nyt on pieni mansikkamaa ja suunnitellaan jo isompaa. Hei haloo. Tää on ihan kamalaa ja toisaalta ihanaa, siis vaikka tekee kipeää niin ei haittaa!?!?! Vai haittaako.....? No, niin kauan kuin kunto kestää niin.....öh.

Tilasin tänään makro-objektiivin. Saa nähdä mitä siitä siten seuraa. :D

Kärhöi kans

2011-06-18T02:36:00.000-07:00

Tänä keväänä istuttamani Pink Fantasy-kärhö kukkii jo. Tämä on pienempi kahdesta jotka ostin. Pelkäsin vähän minkä värisen sain kun niitä näytti samalla nimellä olevan hyvinkin eri värisiä, mutta onneksi kuva piti paikkansa puskan kyljessä ja tästä sittenkin tuli vaaleanpunainen, josta niin pidän. Istutin tämän kukkivan kärhön pergolan viereen ja kurjenmiekan juurelle, toinen on avoimemmalla paikalla. Jostain syystä tämä otti nokkiinsa ja kellasti lehtiä vaikka olevinaan samalla lailla ne istutin ja samaa multaa käytin kun toiseenkin.

Toinen kärhö on saanu kiipeilypuukseen harjateräsverkkoa. Se on kasvanut paremmin, mutta ei kuki, vielä ainakaan. Sen vierellä kasvaa saksankurjenmiekka ja juurella paria plaatua maksaruohoja, vissiin, en nyt muista taaskaan minkä nimisiä ovat.

Alppikärhön pallerot ovat aina niin mukavia katsella. Tämä on ensimmäinen kärhö jonka olen ostanut. Siitä syystä että sanottiin tämän olevan helppo ja ajattelin kokeilla saanko sen säilymään hengissä, sitten uskaltaisi kokeilla jo jotain muutakin.

Alla on vielä Nioben nuppu. Siinä on monta kukkaa tulossa ainakin nupuista päätellen. Kävin ne aamulla laskemassa, mutta arvatkaa vaan muistanko enää montako niitä oli. No EN. Olen koittanut muistaa kastella tuota Niobea, koska se on tuossa muurin reunalla, ettei vaan pääse liikaa kuivahtamaan auringossa. Se onneksi on säilynyt hengissä ja näyttää että kasvaakin nyt pidemmäksi kuin viime kesänä.

Niin että taas on pihalla kivaa odoteltavaa, kun tietää ettei kukat lopu tulppaaneihin eikä iiriksiin. Tosin, niinkus kuvan kuuluu, haluaisin noita kärhöjäkin pistää vähän joka paikkaan. Kun seuraavan paikan keksin, niin eipä aikaakaan kun.......... ;)

Iiriksiiii!!!! osa4

2011-06-17T05:39:00.000-07:00

Tässä olisi vielä yksi iiris, joka pihallamme kasvaa. Sitä olen saanut tädiltäni pohjanmaalta. Keltakurjenmiekka on kai oikea nimitys tälle iirikselle. Kasvaa myös luonnonvaraisena ja luulenkin että alunperin tämäkin on tuotu pihaan luonnosta.

Tädillä se kasvaa kallion juurella, jossa on pieni oja, joten paikka on aika-ajoin melko kostea. Siitä syystä kai lehtien koko on moninkertainen verrattuna noihin mitä itselläni kasva. Tosin se iiris kasvoi siinä paikalla jos illoin kun olin lapsi, joten onhan sillä ollut aikaa kasvattaakin itseään rauhassa.

Olen ajatellut vaihtaa tuon paikkaa. Sitä on kyllä takapihallammekin, mutta siellä se ei tietenkään kuki kun on ihan varjon puolella. Eikä tässäkään ole kuin tuo yksi kukkavana. Pitäisi kai antaa sille vettä enemmän josko se siitä tokenisi.

Laitan tähän lainauksen keltakurjenmiekasta kirjasta KUKAT TUTUIKSI (Neil Fletcher):

''Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) on yleisin kurjenmiekka Euroopassa. Se kasvaa vetisissä oloissa rannoilla, ojissa ja korpisoilla viihtyen sekä varjossa että valossa....... Kurjenmiekkojen tieteellinen nimi Iris tarkoittaa sateenkaarta ja viittaa suvun kukkien monivärisyyteen. Yleisin väri kurjenmiekoilla on kuitenkin sinivioletti. Keltakurjenmiekka on ainoa kirkkaankeltainen kurjenmiekka Euroopassa.

Kasvin juurista saadaan sinimustaa ja kukista keltaista väriä. Kuivatuilla juurilla on joskus parannettu hammassärkyä ja yskää. Sanotaan myöss, että hyvin paahdettuina siemenistä saadaan erinomaista kahvinkorviketta (tämä täytyy pitää mielessä jos kahvin hinta vielä nousee!?). Keltakurjenmiekka on kuitenkin myrkyllinen ja voi aiheuttaa voimakasta ärsytystä. Keltakurjenmiekan sukulainen saksankurjenmiekka (Iris germanica var. florentina) pidetään suuressa arvossa. Sitä kasvaa luonnonvaraisena välimeren alueella, etenkin Italiassa. Keltakurjenmiekan kotahedelmät turpoavat kypsyessään ja muuttuvat painaviksi ja riippuviksi. Lopulta kodat avautuvat vapauttaen siemeniä, jotka jäävät pintaveteen kellumaan. Vesi kuljettaa ja levittää siemeniä kauaskin ympäristöön.''

Päätän katsauksen keltakurjenmiekasta tähän. Tosin saattaapi olla että kuvia iiriksistä on vielä luvassa. Toivottavasti ette kyllästy. ;) Hilpaisaa viikonloppua kaikille!

Iiriksiiii!!!! osa3

2011-06-13T22:56:00.000-07:00

Taas se tapahtui. Lauantaina postia hakemaan lähtiessä leuka loksahti auki kun menin pihalle. Tuosta nupusta odotin tulevan jomman kumman noista pahviläpyköiden iiriksistä. Siis joko Black Knight tai Salonique, vaan eipä tullut. Nämä kaksi iiristä MUISTAN ostaneeni ja istuttaneeni ainakin kaksi ellei kolme vuotta sitten, mutta ne eivät ole kukkineet kertaakaan. Ja mitä silmäni näkevätkään aamulla unenpöppöröisenä? Melkein luulin näkeväni unta. Tää oli kuulkaa melkein veretseisauttavaa ja heräsin oitis.

Luulisin tämänkin kuuluvan saksankurjenmiekkoihin, kuten Betty ystävällisesti kommentoi KUKKAHAMSTERIN PIHALTA edellisen postin iiriksestä, jota Vaarin tossuksi nimittelin, tai taatankurjenmiekka Gracchus. Ja siellään oli myös on se mummojen alushousujen värinen iiris tai niinkuin ystäväni ehdotti, beiget sloggit, jonka nimestä ei vielä ole tietoa. Kannattaa käydä kurkkaamassa Bettyn blogissa yhtä ihanaa iiristä joka hänen pihamaallansa kukkii.

Niin että taas oon yhtä tietämätön kuin edellisen postin iiriksenkin suhten. Pitäisi varmaan, kunhan ehtisi, googlailla noita iiriksiä jos vaikka löytyisi oikea nimi tällekin ihanuudelle. Ja tietysti jos joku lukija tietää vois vähän vinkkailla. Kiitos ja kivaa viikkoa kaikille.

PS: Sori taas oli kirjoitusvirheitä yms. ja piti korjailla. :(

Iiriksiiii!!!! osa2

2011-06-10T09:43:00.000-07:00

Ystävältäni saatu saksankurjenkiekka on yksi pihani feivöriteistä (niin, no sanos mulle sitten mistä kukasta sää et tykkäis, kysyis joku?). En vaan lakkaa ihailemasta tuota ihanuutta. Vaarin tossuksi joku sitä kutsui ja sillä nimellä olen sen itsekin toisille esitellyt. Se kukki heti ensimmäisenä keväänä ja vei mun sytämen mennessään. Sitä vaan oon pikkusen ihmetellyt että miksi se kukinnan jälkeen tuppaa ruskistamaan lehtiänsä. Pitäiskö sitä kastella vai antaa lannoitetta tai jotain. Sitä ei ole mukava katsella semmoisena rönttäpellenä kun kukkien kukoistus on ohi. Varsinkin kun se on tuossa ihan esillä kun pihalle ja ovelle tullaan.

Olen tässä päivänä muutamana ihmetellyt tuota vaaleata iiriksen nuppua että mikä ihme iiris se on. Sitten tänään kun tulin kotio meinasin lentää pyrstölleni nähdessäni tuon KUKAN. Mulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa että oisin ostanut tommosen alun. Eikä sitä paitsi löytynyt minkäännäköistä todistusaineistoakaan, lippusii tai lappusii mistään, joka olisi valaissut mustaa-aukkoa aivoissani. Niinpä mää sit taas kyselen tyhmii, et mitä mää oon menny tekemään. Siis tietääkö joku mikä tää on ja onko se iiris vai nou ja jos ei nii mikä????

Mutta en oo YHTÄÄN PAHOILLANI kun se tuossa niin kauniisti kukkii, tää oli vaan niin kauhian suuri ja ilonen yllätys kun en osannu mitenkään varautuu sitä vastaanottamaan.

Pikkuiiriksiäkin mulla on, mutta niiden kuvat oli niin huonoja ja ylivalottuneita etten nyt viitti niitä tähän laittaa. Tarttee opetella säätelemään kameran valotuksii paremin, mut tähän hätään ei taija onnistuu. Mut jos semmonen ihme täs nyt joku päivä tapahtuu niin palataan sit asiaan sen tiimoilta.

Vielä olisi tarjolla jokunen erivärinen iiriksennuppu ja laittelen siitä postia lissee kun jotain tapahtuu.

Iiriksiiii!!!!

2011-06-10T09:19:00.000-07:00

Tämä on ensimmäisiä kasveja joita pihalleni olen istuttanut ja kai tavallisin kurjenmiekka mitä olla saattaa (siperiankurjenmiekka?). Sain pienen puskan aikanaan veljeltäni ja hyvin on viihtynyt. Niin hyvin että se on osaksi syy miksi viehätyin iiriksistä, se on ollut niin helppo kasvattaa. Tai oikestaan se on kasvanut kasvattamatta. Mutta niin tiukka on juuristo, että kun yritin sitä viime syksynä jakaa niin olis ollu varmaan naapureilla näky, jos olisivat katselleet, kun 56 kilonen muori pomppii lapion päällä kuin kengurukepillä. Eikä inahtanutkaan vaikka koitin koko voimineni jyystää juuripaakkua halki. Siinä hommassa tuli hiki ja äitiä ikävä, tai oikeastaan Isäntää ja hänet sitten kutsuin apuun, eikä se ollut kuin yksi polkaisu ja halki meni. Mää että MITÄH, enks mää muka oo VAHVA ja tarpeeks painava. Vaan oli se sitten myönnettävä ettei ollut riittävästi ruista pohkeessa. ;D

Mutta tietysti kunnon puutarhurit ne syksyisin pesee ja viilaa lapiotkin uuteen terään, vaan semmosta ihmettä ei meillä ole vielä päässyt tapahtumaan.

Tänäm iiriksen olen joskus 'pelastanut' alennusmyynnistä. Molemmissa yllä olevissa kuvissa on sama kukka mutta valo-olot erilaiset. Ylempi kuva on otettu päivällä ja alempi aamulla. Ehkä oikea värisävy lienee jotain noiden väliltä. Tarkkaa et tiedä mikä iiris on kyseessä, kun lapussa luki vaan Iris (G). Nyt kun se on kunnolla juurtunut tuohon paikkaan niin näyttää että se kasvaa samaa vauhtia kuin tuo ylempikin, kunnon puska siinä nyt jo on.

Lisää tulppaania

2011-06-09T21:05:00.000-07:00

Kaivelin lisää noita tämän kevän tulppaanikuvia ja tässä muutamia otoksia.

Golden Apeldoorn

Tämä tulppaani on ollut tosi kiitollinen kukkija. Istutin sipulit 2009 syksyllä, niinkuin monet muutkin tulppaaninsipulit pihassani. Silloin minuun iski oikein kuume kun piti saada lisää tulppaaneja ja ostinkin aikas monia. Keltainen on kumminkin väri jota pihassani on säästeliäästi, jotenkin se ei iske minuun niinkuin vaaleanpunainen, liila ja sininen. Mutta tästä tulppaanista olen kyllä tykännyt, varmaan senkin takia kun jaksaa kukkia.

Stocholm

Tämä tulppaani on ensimmäisiä pihaan istuttamiani ja yhä vain kukkii. Talo valmistui....öh...tuota noin kuusi vuotta sitten, vai miten se nyt oli. Kumma domestos iski, ollanko asuttu tässä nyt kuusi vai seitsemän vuotta?? No enivei kumminkin. Sain tämän tulppaaninsipulit äidiltäni, öööh siis muistaakseni....?! Nyt olisi aika vähän pöyhiäpaikkaa jossa ne kasvavat, koskapa se nurkkaus tuosta penkista jäi ruokkoamatta viime syksynä ja siinä kasvaa heinää, mutta en ole raaskinut koskea siihen ennenkun kukat ovat kukkineet. Kukka on tosi vaikea kuvattaa väriltään. Siitä tulee jotenkin räikeä kuvassa, mutta on todellisuudessa rehellisen punainen ja kaunis tietenkin. Istutin sipulit hopeahärkin joukkoon, ajatuksena että sieltä hopean ja valkoisen seasta tulisi punaiset kukat, mutta nehän ei kukkineetkaan samaan aikaan, tietenkään höh. Tarttis kai vähä ajatella enste....lisää.

Cool Crystal

Ensimmäinen kuva on vielä viime vuodelta. Istutin noita tulppaaneja kymmenen kappaletta armon vuonna 2009, mutta tänä keväänä sieltä ei noussut kuin yksi ainoa kukka. Tämä olisi NIIIIIN ihana tulppaani, mutta valitettavasti ei jaksa kukkia kuin pari vuotta. En tiedä tarttisko jotain extra hoitoa ja lannoitusta jotta saisi jatkamaan kukintaansa useamman vuoden.

Nyt on alkanut kukkimaan iirikset. Mulla on pihassa niitä kuutta eri plaatua. Yhenlainen hullutus sekin oli kun niitäkin piti saaha lisää. Niitäkin on niin ihania, että en panis pahakseni tutustua useampiinkaan eri värisiin siltä saralta. Tietenki sillä edellytyksellä et ois paikat mihin pistää. Se vaatis jo uuden kukkapenkin tekoa. Ja kukakohan se aatteli tänne muuttaissaan et ihan helppohoitosta pihaa ja ei montaa kukkapenkkiä...... Ruokahalu kasvaa syödessä ja kukkapenkit sitä mukaa kun edelliset täyttyy......

93 madonreikää neliömetrillä

2011-06-07T04:43:00.000-07:00

Olen pikkuhiljaa lueskellut Ulla Lehtosen Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa -luomuviljelyn käsikirja kaikille kotipuutarhureille-kirjaa. Ajatuksena on ollut hankkia tietoa katteen käytöstä kasvimaalla ja sen hyödyistä. Jos vaikka selviäisi vähän helpommalla kitkemisen suhteen käyttämällä katetta. Ruotsalaiset ovat kuulemma laskeneet, että luonnonmukaisesti viljellyssä maassa on 93 madonreikää neliömetrillä, kun niitä tavanomaisesti viljellyssä maassa on vain 22!?

Nyt pikkuisen harmittaa kun ollaan kaikki ruohonleikkuujätteet hussutettu menehen eikä käytetty tätä vitamiinipommia hyödyksi kasvimaalla. Vaan ei hussuteta enää, tässä todiste. Ollaan jo saatu osaan kasvimaata katetta laitettua ja kunhan nurmikko kasvaa saadaan lisää. Tosin täytyy kyllä mainita ettei se kasvimaan kitkeminen ole paljoa minua rasittanut, kun Mies on hoitanut sen puolen kokonaan. Sipulia näyttää sitten meidän huushollissa riittävän tänä vuonna. Tuli laitettua tavallista, puna- sekä valkosipulia. Valkosipuli saatiin ystäviltämme ja se onkin ihan uusi tuttavuus kasvimaallamme.

Maa-artisokkaa on ollut jonkun vuoden ja hyvin ne näyttävät kasvavan tänäkin vuonna. Kyssäkaaliakin laitettiin kun se viime vuonna antoi ihan kivasti satoa. Siinä kyllä oli joku ötökkä, mutta kun ruiskutin sen rasvattomalla maidolla niin hävisivät pois. Jos näyttää että ilmaantuvat takaisin täytyy uusia ruiskutus. Ja tietennii salaattia on tulossa, vaan eipä ole kovin suureksi vielä kasvanut.

Tässä vielä pottuja, mieheni 'lempilapsia'. Jo helmikuussa hän alkoi puhumaan potuista ja oli kauhea kiire saada niitä purkkiin kasvamaan, että saisi mahdollisimman aikaisin omasta maasta satoa. No, siinä ne nyt kasvaa, purkkiin kylvetyt, hyvällä varrella. Ja mikä ettei, kyllähän ne ovat niin hyviä suoraan maasta kuokitut ja heti keitetyt perunat, jotta muiskis maiskis vaan, ihan vesi herahtaa kielelle kun miettii.

Pelkkää tulppaania

2011-06-05T11:06:00.000-07:00

Hoksasin tuossa etten ole postannut paljoa ollenkaan kevään tulppaani kuvia, vaikka harva se päivä olenkin niiden edessä kyyköttänyt. Laitan tässä nyt muutamista parhaimpia kuvia. Täytyy vähän vielä etsiä josko löytyisi lisää ja laittaa toinen osio joku päivä.

Ice Cream

Tämä on varmaan ihanin tulppaani kokopihassa. Tilasin niitä toissa syksynä 10 kapaletta. Yksi sipuli ei tehnyt kukkaa viime keväänä ja tänä keväänä näkyvissä oli vain viisi, mutta kyllä ne on ihania.

New Desina

Samana syksynä istutin nämäkin tulppaanit ja näyttävät kaikki olevan hengissä. Nämä ovat aika korkeita tulppaaneja verrattuna Ice Creamiin, joka ehkä on vain parinkymmenen sentin mittainen, nämä melkein puoli metriä.

Angelique

Tästä Angeliquestakin pidän erityisen paljon. Minulla oli tätä ripsureunaisena, mutta omaa huolimattomuuttani 'tapoin' ne kun en heti istuttanut niitä takaisin maahan kun nostin ne ylös. Viime syksynä korjasin virheen ostamalla uudet sipulit, mutta pitää koittaa löytää sitä ripsureunaista vielä lisäksi.

Näyttää siltä että jotkin toissa syksynä istuttamani tulppaanit ovat hävinneet kuin piaru saharaan. ;) Se tietää sitä että syksyllä on lisää sipulikukkapussukoita kuopattavana. Tai ei pussukoineen vaan siis ne sipulit kuopataan. Ois tietysti kivaa jos löytyisi jotain uutta ja jännää.

Pongaa pupu

2011-06-05T09:18:00.000-07:00

Kurkkaa kuvaa ja koita etsiä pupu. Se on vaki vieras pihalla ja sen ympäristössä. Kuva on otettu oman ompeluhuoneen ikkunasta.

Istuttelin krassit ja hajuherneet, en nenään, vaan miehen vanhan pyörän päälle. Toivotaan ettei herneet mene nenään näitä kasvattaessa, vaan kasvaisivat ihan kiltisti ja tuottaisivat iloa silmälle. Hajuherneet on etukorissa ja takana kukkaruukkuna vanha pallogrillinpohja.

Aikaisemmin tekemäni köynnöstuen laitoin tämän rehupääpiiklespojan irokeesin nostatukseen! ;D Takana on nimittäin hajuhernettä ja toisella sivulla maahumalaa ja toisella krassia. Tänä vuonna on siis tullut hommattua aiempaa vähemmän kesäkukkia, joten laitoin noista jäljelle jääneistä ruukuista ruukku-ukon. Sellaisen kuvan olen nähnyt joskus jossain puutarhalehdessä.

Pihalla aherruksen jälkeen on kiva lötkähtää pihan parhaalle paikalle lepäilemään, lueskelemaan lehtiä, juomaan kahvia ja syömään jäätelöä. Tässä onkin vetaistu muutaman kerran makoisat päivätorkut.

Kui täs näi kävi?

2011-05-31T10:23:00.000-07:00

Mulla taitaa olla heikko luonne? Vaikka tää ei pitäis tulla itelle(kään) yllätyksenä, niin aina sitä yllättyy sen huomatessaan. Jos joku lähestyy mua ja kysyy 'tahtoisik sää?' tai 'haluaistiko ottaa?', ja jos kysymys on kasveista niin mää aina sanon joo, vaik'ei ois hajuakaan mihin ihmeeseen mää niitä sit rupeen änkeemään ja tunkeemaan!

Ystävä sanoi et hällä ois pari pensasta otatko, ja minähän otin. Oikeastaan niitä olikin sitten neljä, kaksi kutakin plaatua, jotka sain. Tässä kuvassa on tarhakotakuusama ja nyt oon koittanu hakea tietoja niistä ja sen verran oon saanu selville että, pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi, jossakin sanottiin kyllä että kaksikin metriä (?!), kumpi on sitten oikea tieto ja menestyy vain Etelä-Suomen suojaisilla pihoilla. Ainakin lapusta päätellen olisi punakukkaista lajia.

Toisissa purtiloissa oli tuomipihlajaa, lajikkeesta ei ole tietoa. Sirotuomipihlajan sanottiin kasvavan neljä metriseksi ja isotuomipihlajan jopa kuusi metriseksi. Että tarttis sit kattoo mihin ne tökkää, ettei käy ohrasesti. Onko tuomipihlajat herkkiä saamaan jotain ötököitä? Kun siinä näyttäisi olevan joku joka käpristää lehtiä.

Velipojalta sai sitten papuja. Oon väittäny kaikille että ruusupapua, mutta se olikin härkäpapua ja pensaspapua. Tässä vaiheessa pavuista on itänyt vain yksi härkäpapu ja toisesta vähän näkyy viherrystä, vaikka kyllä liotin niitä ennen kun pistin multaan. Itseltä löytyi vanhoja krassin siemeniä ja ne on iloisesti tulossa, samoin kun viime kesältä säästetyt hajuherneen siemenet.

Toiselta ystävältä sain kurpitsan alun, kesäkurpitsan, tavallisen pitkän vihreän ja keltaisen pyöreän sekä chilin ja jonkun yllätyksen. Tässä kuvassa on chili ja yllätys, mutta kumpi on kumpi niin en enää tunnista?!

Tässä olisi tunnistustehtävä kaikille tietäväisille. Mikä kasvi tämä on??? Saaja ei tiennyt eikä kasvin antajakaan enää muistanut. Tiedosta oisin kiitollinen jos joku tunnistaisi ja vaivautuisi komentoimaan asiasta.

Huomenna olisi tiedossa lapiohommia että saatais pensaat kasvamaan. Hauskaa viikkoa kaikille.

Koristeomenaa

2011-05-31T06:32:00.000-07:00

Kaupunkireissullain törmäsin, melkein kirjaimellisesti, niin ihanaan näkyyn että polvissa notkahti. Harmitti tosi paljon ettei kamera ollut mukana.

Niinpä sitten kotiinpaluun ruuanlaiton ja syömisen jälkeen oli pakko palata 'rikospaikalle' kamera mukanani ja ottaa pari kuvaa.

Koristeomenapuut olivat tulvillaan kukkia. Tämä tummemman värinen oli vielä nupussa.

Reissulla tuli otettun 116 kuvaa, vaikka tosin siinä on mukana myös ystänäni pihasta otetut, kun pokkesin hänen luonaan ohimennessäni.

Ystäväni sanoi minua kukkahulluksi, mistäköhän syystä?! ;D

Kesäkukkia ja köynnöstukia

2011-05-19T12:42:00.000-07:00

Laittelin jo muutamia kesäkukkia ja kuten kuvaan kuuluu haksahdin taaskin vaaleanpunaiseen, jota on ollut jo monena vuotena peräkkäin. Nyt kyllä pitkästä aikaa tuohon petuniaan, jota ei kuulemma tarvitse nyppiä, kun en ole nyppijätyyppiä. Toisena kukkana tuossa on jotain jonka nimen jo unohdin. Muisti on lyhyt kuin kanan lento. ;) Dianaa jota on ollu useana vuotena ja ostin nyt vain kolme kappaletta. Sitä laitoin kahteen amppeliin keijumekon kanssa ja yhteen tuommoisen petunian kanssa. Vielä olisi kolme parvekelaatikkoa johon pitäisi hommata kukat.

Heräteostona saapui kotiin tuo ihanan vaaleansininen seinään kiinnitettävä amppeli ja siihen hommasin samaan sävyyn lopelian. Viime vuonna oli parissa ruukussa sinivalkoista lopeliaa ja jotenkin tuntuu että tänä vuonna sininen voisi olla uusi väri niihin parvekelaatikoihin. Varmasti sen näkee sitten vasta, kun tulen kaupasta kukkien kanssa kotiin, että minkä väriseen päädyin.

Tein pari köynnöstukea josta tässä on toinen. Sen juurelle istutin kärhön (Pink Fantasy). Ei sitä paljoa kuvassa näy kun on vielä niin pieni.

Viime talvena tikkaat tulla rojahti katolta alas lumikuorman mukana ja taipuivat ihan linkkuun. Tikkaanpätkästä tein toisen köynnöstuen pujottamalla siihen kanaverkkoa ja kiinnittämällä sen rautalangalla. Tarkoitus olisi että joko ruusupapu tai hajuherne saisi siitä tuen.

Pääoven vieressä oleva alppikärhö on innostunut tekemään kukkanuppuja enemmän kuin koskaan. Muutama on jo avautunut.

Akileijan meinasin siirtää toiseen penkkiin, kun näytti että se kuolla kupsahtaa, eikä niistä ollut kuin yksi jäljellä enää. Siirsin sen viime keväänä kuitenkin vai eri paikkaan samassa penkissä kun en tiennyt mihin muualle se mahtuisi. Mutta näyttää ettei se sittenkää nuupahda jaksaa kukkia ja on vahvistunut jotenkin.

Kirsikkapuutkin on täynnä kukkia ja toivottaavasti sato on sen mukainen.

Omenapuun juurelle olen istuttanut hopeapäpläpeipin ja siinä on niin hauskannäköiset kukat.

Tälläinen katsaus pihan kuulumisiin. Seuraavaksi voisi pistää tulemaan pari kyssäriä viisaammille. Mutta siitä myöhemmin. Hauskaa viikonloppua kaikille. :)

Keltavuokkoretkestä rengasmatka

2011-05-03T21:50:00.000-07:00

Viime viikolla käväisin metsästämässä niitä keltavuokkoja vaan kävi niinkuin arvelin. Ei löytynyt. Mutta sen sijaan löytyi kaikkea rojua ja roinaa. Että ihmiset viitsiikin heitellä kaikkea pitkin lepikkoa. Kai se on sitten helpompi lähteä monen sadan kilometrin päähän luonnonsuojelemaan ja sitoa itsensä kettingeillä kaivureihin ja puunoksille, kuin aloittaa se kotinurkista karkkipapereista ja tupakantumpeista, niin ja autonrenkaista, makupalapurkeista, kanistereista ja mitä kaikkea muuta kamaa sieltä sitten olisi löytynytkään.

Tosin joka paikkaan en päässyt vuokkoja katsastamaan, kun siellä oli tehty puunkaatohommia enkä viitsinyt könytä risukkojen yli hame päällä. Kaupunkireissulla ohimennen vaan aioin katsastaa paikan ja siinä vaiheessa oli jo niin nälkä että piti rientää jo kotia kohti ja pistää pottua porisemaan. Kumisaappaat tosin olin kyllä viskannut takakonttiin, mutta en farkkuja.

Vai tuliko tästä sittenkin monttubileet!? Koko ikäni melkein paikkakunnalla asunut enkä ollut ikinä täälläkään käynyt ja tätä pientä kaivantoa nähnyt.

Juu ei sinne passaa tipahtaa. Pikkuisen polvissa notkahti ja mahassa muljahti kun tutkiskelin kaivannon syvyyttä.

Päivä oli aurinkoinen ja ihana ja lämmin.........

Raesade

2011-05-01T09:09:00.000-07:00

Eilenä kattelin ikkunasta ja meinasin hörpätä kaffeplörön väärään kurkkuun. Rakeita satoin niinkun Esterin saavista konsanaan.

Herneen kokoisia palluroita ropisi pitkin tannerta. Isäntä oli pihatöissä ja kävi mutkan sisällä ja painui samantien ulos takaisin.

Siellä se istutteli kaikessa rauhassa meille uutta mansikkamaata eikä näyttänyt haittaavan rakeitten kopsuttelut. Passaa sitten kesällä olla makeita mansikoita. Muutenkin on istutteluja tehty. Pottua ja artisokkaa ja myös valkosipuleitten taimia joita saatiin ystäviltä, jotka olivat laittaneet niitä syksyllä ja tuli kuulemma niin paljon. Toiselta ystävältä ollaan saamassa paprika kunhan on 'luovutusiässä'.

Ollaan myös harkittu biokompostoria talousjätteille, mutta on niin monenlaista mielipidettä siitä mikä olisi hyvä (ja se minkä hommaamista ehdotin on kuulemma liian kallis) ettei olla päästy yhteisymmärrykseen, joten sen laitto on venynyt ja venynyt. Viimeisin ehdotukseni olisi laittaa puucee jonne voisi laittaa myös maatuvat talousjätteet. Meillä on täällä näet sähkökatkoja silloin tällöin, joten olisi apu lähellä kun hätä on suurin. ;)
Mielelläni otan vinkkejä vastaan jos jollakin on kokemuksia kompostoreista ja noista puuceeistä (noinko se kirjoitetaan?).

Kevät keikkuen tulevi, mutta hauskaa alkavaa viikkoa vaan kaikille.

Valkovuokkojen pompsahdus

2011-04-25T23:52:00.000-07:00

Launataina etsin kotipihan rinteestä elonmerkkejä valkovuokoista enkä nähnyt lehtiäkään. Mitenköhän huolimattimasti sitä tuli katseltua kun eilen oikein säikähdn kotiin tullessa huomatessani ihan kukkapenkissäni vuokkoryppään ja olihan niitä rinteeseenkin ilmestynyt.

Nyt vaan harmittaa kamalasti kun huomasin että kuvissa näkyy tahroja. Olen koittanut puhdistaa ja hinkata kameran linssejä mutta ei tunnu auttava. Täytyy varmaan viedä asiantuntijalle puhdistettavaksi ja kuinkahan kauan sekin sitten kestää. Toivottavasti ei montaa päivää ainakaan, näin kesken kiivaimman kuvaubuumin.

Kevättähdet kukassa ja löytyipä jo yksi narsissi. Narsissit eivät ole jostain syystä oikein menestyneet, liekö syy sitten jossain herkkusuussa vai missä. Nyt näyttää että niitä on tulossa vähemmän kuin viime vuonna ja joskus aikaisemmin kun olen niitä laitellut ei seuraavana keväänä ole näkynyt vilaustakaan.

Sateen jälkeen paistaa aurinko

2011-04-24T09:19:00.000-07:00

Eilen sateen jälkeen aukesi ihan uusi aurinkoinen päivä. Jossain vaiheessa hoksasin että nythän kukat ovat märkiä. Tuli kiire hakea retkipatja jonka päällä voisi köllöttää ja kuvata.

Syksyllä istuttelin posliinihyasintinsipuleita paikkaan jossa aikaisemmin oli ollut marjapensas. Että ne on kauniita. Mukava siinä oli makoilla ja tiirailla niitä näin läheltä, enkä meinannut malttaa siirtyä toiseen paikkaan ollenkaan.

Näitä krookuksia tuli istutettua toiseen marjapensaan jättämään aukkoon. Krookus Pickwick näytti pahvilärpykässä lukevan, piti käydä lunttaamassa kun ei tullut vihkoon kirjattua, mutta onneksi olivat vielä pahvit tallella.

Kivaa oli myös seurata kuinka mehiläiset mukeltaa tuolla kukan sisällä. Nyt ne eivät enää ole niin siitepölyn peitossa kuin silloin kun kukat aukesivat. Mutta jotain hyvää sieltä silti tuntuu löytyvän, kun niin intensiivisesti pitää möyriä, jos vaikka jotain muulta pörräriltä olisi jotain jäänyt ryystämättä.

Sinivuokkoretki

2011-04-21T23:33:00.000-07:00

Meidän tontilla ei kasva sinivuokkoja.....

.....joten lähdin merta edemmäs kalaan.....

.....sain polveen pihkaa.....

.....kaulahuiville kahvia.....

.....ja palasin kotiin neljä tuntia ja 150 kuvaa myöhemmin. :D

Onnenkantamoinen

2011-04-18T04:51:00.000-07:00

Perhosia on näkynyt viimepäivinä muutamia. Sitruunaperhosten lisäksi on näkynyt nokkosperhosia ja yksi suruvaippa. Kahta viimeista en ole vielä saanut kuvattua. Kävi hyvä tuuri kun seurasin yhtä sitruunaperhosta ja maltoin odottaa rauhassa. Kohta niitä olikin kaksi.

Kukkia pompsahtaa

2011-04-16T06:23:00.000-07:00

Nopsastipa nuo nuput aukeavat ja muoto muuttuu. Kuvat on otettu eilen ja tänään.

Ihan pöllyssä

2011-04-15T03:20:00.000-07:00

Viikkosiivouksen jälkeen oli hyvä mennä pihalle tuulettumaan. Siellä sain sekä kyynärpäät että polvet märiksi kun konttasin ja röhnötin noitten krookusten edessä kameran kanssa. Että mää tykkään noista krookuksista. Ja mikä parasta, näyttää siltä että syksyllä istuttamani muut pikkusipulit on hengissä ja tuloillaa. Tää on taas jänskempää ku sata jänistä.

Pikkusen kankeeta meininkiä oli noitten pörisiöitten liikuskelu, mut ei haitanne, pystyipähän paremmin tähtäilemään. Mutta tää nyt tietää varmaan sitä että mun objektiivikuume nousee huippulukemiin. Tarttis päästä vielä lähemmäs.

Kivaa viikonloppua vaan kaikille.

Kevättä ulkona

2011-04-09T05:31:00.000-07:00

Tarkistuskierros ulkona osoittaa että tuppaaneja on tulossa.

Nyt se papanakoneen ketale on käynyt maistelemassa tulppaanien varsia.

Löytyipä ensimmäinen krookuskin tuloillaan. Tästä se alkaa. Kivaa.

Kevättä sisällä

2011-04-09T05:20:00.000-07:00

Piti ihan väkisin saada kevätkukkia ja kun ne eivät ulkona vielä kuki ostin jo kukkivia ruukussa.

Parin päivän päästä näkyy jo enemmän sinerrystä. Ai, nää on ihania.

Sinisen lisäksi vähän aurinkoväriä. Kyllä näiden kanssa jaksaa odottaa, ehkä.

Krookuksia ja papanakoneita

2011-04-05T22:32:00.000-07:00

Eilen kävin kurkkimassa Sarin puutarha-blogissa ja siellä oli krookukset ihanasti jo kukassa. Piti sitten käydä tarkistamassa miten oli tilanne omassa pihassa muuripenkissä, siitä kun on jo lumet sulaneet, on niin aurinkoisella paikalla. No, eihän siellä kukkia vielä näkynyt mutta iloisesti yllätyin että jotain kumminkin näkyy.

Niin ja olihan siellä käynyt myös joku papanakone lannoittamassa penkkiä.

Näyttää että kevä tulla humisee kun sateet sulattivat lunta ja ihan humpsahtamalla kinokset pienenivät ja metsänpohja alkaa olla paljaana, ainakin meidän tontilla joka on etelärinnettä. Taitaa talviunet karista tämänkin bloginpitäjän silmista pikkuhiljaa. Varsinkin kun sain uuden kameran, tai ei uuden mutta oman, kun ostin tyttären vanhan dikijärkkärin. Nyt pitäisi vielä fundeerata noita objektiivi juttuja että minkälainen se sopisi parhaiten kukkakuvien näpsintään.

Ihana maaliskuu

2011-03-22T09:26:00.000-07:00

KOHTA se on, nimittäin kevät. Kohta lumet sulaa ja aivan kohta voi alkaa odotella kevätkukkien tuloa, tai voihan niitä odotella jo nyt, mutta koska ne sitten näkyy onkin toinen asia. Sitten ei enää tarvitse katsella noin nuutuneita tulppaaneja! :D

Sarin puutarhassa voi käydä kurkkaamassa, sillä siellä on ensimmäiset vihreät jo näkyvissä.

Helmikuu

2011-03-02T05:57:00.000-08:00

........... mennä humpsahti niin nopsasti ettei kerennyt kissaa sanoa. Ainakin siltä se tuntuu nyt jälkeenpäin.

Kohta saa ottaa huo callunat pois ja istuttaa tilalle kesäkukkia. Ei nyt vielä, mutta kohta, ihan kohta. Suunniitelmia kesäkukiksi ei ole vielä eikä mitään siemeniäkään kylvetty. Käyköhän siinä niin kuin viime keväänäkin, että havahdun oikeasti niin myöhään ettei mitään siemenkokeiluja kannata enää aloittaakaan. Puutarhamurmeli nukkuu talviuntaan eikä millää tahtoisi herätä....ainakaan vielä.

Huikaisevaa

2011-01-26T02:36:00.000-08:00

Ihana, ihana päivä tänään ulkona. Pakkasta oli aamulla 16,8 astetta kun nousin puoli seitsemän aikaan ylös. Aamupalan ja lehdenluvun jälkeen oli ihan pakko lähteä kameran kanssa ulos ja metsään. Tässä muutamia otoksia pieneltä lenkiltä.

Taivas oli huikisevan sininen vailla pilvenhattaraakaan.

Lumihanki näytti ihan pesusieneltä siinä mihin puista tippuneet lumikokkareet olivat osuneet.

Valon ja varjon leikkiä.

Mukavaa talvipäivää kaikille.

No nysse meni uusiks tälläkin puolella

2011-01-19T11:47:00.000-08:00

Nimitäin plogipohja. Tuli semmonen kevätsiivousfiilis ja teki mieli tuuletella ja tomuutella. Nyt on kuivuneet suovillat pistetty kompostiin ja annetaan köynnöksen herätellä talviunesta ja enteillä kevättä. Apropoo, siitä tulikin mielen tämmöinen teksti jonka sai ystävältäni kirjeessä. Pitänee paikkansa, vaikka ei vielä olekaan maaliskuu

Se on tauti,
maaliskuussa se iskee
kun posti tuo värikkään
hinnaston
tulppaanien maasta.

Tiedät että puutarha
nukkuu lumen alla,
mutta mieli jo istuttaa
niitä kivenoloihin,
äkkiä tahtoisit ne kaikki.

Järki tietää sen hulluudeksi,
mutta miten ihana hulluus:
kylvää vähät rahansa tuuleen
pellot kukkia täyteen.

Helena Anhava

Tunnelmasta toiseen

2011-01-03T05:12:00.000-08:00

Sain lainaksi Tyttären kameran pitkästä aikaa...

Sillä saa ihan mukavia kuvia...

Ja kun leikkii vähän valotuksen kanssa....

Nukkuminen on taitolaji

2010-12-20T06:44:00.000-08:00

Sain hauskan sähköpostin ja koska tämä blogikin taitaa hiukan nukkua talviunta laitan kuvista hauskimmat tänne, kun sopivat niin aiheeseen. ;))

Tämä kuva sopii erityisen hyvin puutarhablogiin.

Tää on ollu maailman nopein vuosi, tytärtäni lainatakseni, joten köllötellään nyt vuosi loppuun niin sitten jaksetaan taas keväällä alkaa ahertaa kun keräillään voimia urakalla. :D

Vipinää pihalla

2010-11-25T12:06:00.000-08:00

Eilen lumen pinta oli aivan koskematon ja Mies sanoi, ettei siinä ollut vielä silloinkaan mitään jälkiä kun hän aamulla lähti töihin. No, jossain siinä hänen töihin lähtönsä ja minun lehdenhaun välissä pihalla on käyny kuhina jäljistä päätellen.

Peurat mokomat ovat saaneet aikaan liikenneruuhkannäköiset jäljet ja käyneet katsastamassa jokaisen kukkapenkin josko siellä olisi jotain syötävää. Peurojen jälkien lisäksi pihalla oli pupun ja jonkun hiiren tai vastaavan viiperrystä. Eläimellistä menoa kertakaikkiaan. ;))

Lyyli lumessa

2010-11-25T03:26:00.000-08:00

Pihalle on unohtunut yksi keramiikkapatsas. Nyt se on saanut lumisen keepin yllensä, mutta tuo hattuhärpäke on keikahtanut vinoon kun on noin silmillä. ;) Kuvasta ei huomaa, että Lyylille on jouduttu tekemään 'nenätyö' eli 'nousjob'. Se kupsahti kerran jostain syystä kumoon ja kolautti nokkansa kiveykseen ja nenäparka naksahti juuresta poikki. Onneksi ei mennyt sirpaleiksi.

Profiili näyttää ihan kuninkaalliselta näin sivustakin katsottuna, mutta taitaa olla kumminkin parasta viedä Lyyli talveksi varastoon, koska näyttää olevan tunkua meidän kukkapenkeissä. Siitä ensi postauksessa.

Vierailija

2010-11-19T01:31:00.000-08:00

Istuskelin tietokoneella ja yhtäkkiä huomasin saneeni seuraa. En yhtään tiedä missä vaiheessa se on siihen ilmestynyt, mutta tyytyväisen näköisenä se siinä makoili ja jäysti jotain omaa jenkkipurkkaansa. Niitä on aiemmin syksyllä ollut kolme, mutta nyt tämä kaveri oli ihan yksikseen. Ihmettelinkin kun niitä ei ole näkynyt pitkään aikaan.

Kuvat on otettu meidän kodinhoitohuoneen ikkunasta ja välimatkaa on ehkä jotain 20 metriä. Ja kuten huomaatte täällä on vihdoinkin satanut lunta. Eilen olisi saanut hyviä lumipalloja jos vain olisi ollut aikaa niitä tehdä. Luulenpa että jonakin päivänä vielä alkaa isoa naista lapsettamaan ja alan väsätä jotain lumiukkoa tai muuta vastaavaa ja jos naapurit ihmettelee niin täytyy tuumata vain että veljentyttärellehän minä tätä meinasin..... ;D

Huurrekuorrutus

2010-10-28T03:09:00.000-07:00

Eilen aamulla otin pitkästä aikaa kameran käteen ja menin pihalle käppäilemään sen kanssa. Ikkunasta katsottuna ilma oli huurteisen raikas ja niin se olikin.

Täytyy kai pitää varansa ettei blogi vaivu talvihorrokseen niinkuin alppimurmeli, joka horrostaa kuusi kuukautta vuodessa. Silloin sen ruumiinlämpö laskee noin viiteen asteeseen ja sydämensyke yhteen tai kahteen kertaan minuutissa. :)

Jos nyt pitäisi tavoitteena että ainakin kerran kuukaudessa tänne elonmerkkiä laittaisi. Ehkä se onnistuu paremmin kun sen sanoo äänen.

Melkein siistiä

2010-10-27T03:09:00.000-07:00

....on täällä meidän varastossa nykyisin. Nääs kun Isännällä oli tuossa lommoo ja muuta vapaanpuoleista niin hää riehaantui valkotornaadon lailla siivoilemaan paikkoja (jo oli aikakin). Harmi vaan ettei ole ennen kuvaa, siitä miltä näytti siivouksen alussa. Se voisikin olla aika elämys. Hän rakenteli tuohon oikealle pienemmän hyllykön minun ruukuille ja muille pihavermeille, työpöydän ikkunan alle ja lapioille sun muille naulat tuonne seinustalle.

Hyllylä näkyy vielä kuvanottohetkellä olevan pelargoniat ja daalioitten juurakot mustissa laatikoissa, mutta nyt ne on jo siirretty lämpimämpään varastoon. Tässä varastossa kun lämpötilä menee talvella pakkasen puolelle. Täältä lähti kaatopaikalle rompetta poikineen. Miten sitä ihminen voikaan olla semmoinen hamsteri. Kuusi vuotta ollaan talossa asuttu ja nyt ensimmäinen kunnon siivous muuton jälkeen. Tyytyväinen saapi nyt olla.

Viime viikolla vielä kaivelin maasta cladioluksien sipulit. Toivotaan että säilyvät sekä nämä että nuo toisetkin kukat talven yli varastossa hengissä. Minulla ei nimittäin ole ennen ollut daalioita ja cladioluksia enkä ole myöskään yrittänyt saada pelargonioita säilymään talven yli. Kerta se on ensimmäinenkin.

Kauhukasvimaa

2010-09-27T07:59:00.000-07:00

Siis keväällä siellä näytti tältä. Mutta viikolla Miäs otti lapion kauniiseen käteensä ja alkoi kaivella. Marjapensaat siirrettiin 'kasvimaan' taakse rinteeseen jossa nyt näkyy tuo verkkoaitarulla.

Tässä ne ovat jo omilla paikoillaan.

Minä käyttelin talikkoa kuoriessani pintamaata ja kärräilin kottikärryllä pois. Siiten hokasin että kun pensaiden vanhalla paikalla on nyt vielä paljasta maata siihen voisi istutella keväällä kukkivia pikkukukkasipuleita tulevan nurmikon seasta kasvamaan ja ruohonleikkurilla vaan väistelisi sen ajan kun kukkivat. En tiedä oliko hyvä idea mutta sittenhän se on kokeiltu.

Ja ei kun 'tumasta' toimeen. Nyt sinne on tökätty 60 kevättähteä, 50 skillaa, 30 posliinihyasinttia, 15 krookusta ja 15 valkoista helmililjaa. Ja arvatkaa mitä. Lisää mahtuisi vielä. Oikeastaan haluaisin ja etsinkin lumikelloja mutta en ole yrityksistä huolimatta täältä vielä löytänyt. Pitää varmaan uppoutua internetin ihmeelliseen maailmaan ja tilata jostain postin kautta. Voi että, kyl keväällä taas on kivaa tiedossa kun odottaa kukintaa.

Niin ja tuosta kauhukasvimaan muodonmuutoksesta postailen vielä kunhan se etenee.

Sienihulluus

2010-09-20T06:42:00.000-07:00

Juu. Se on iskennä meihin. Tänäänkin lähdettiin vaan pienelle kierrokselle lähimetsään ja ois saatu heti korit täyteen karvarouskuja ja kangasrouskuja. Niit ois kumpiaki ollu varmaan saavillinen, mut me herettiin niin ronkeleiksi ettei huolittu. Käveltiin tohkeissamme ohi vaan. Niitä kun sattuu olemaan entsiäkin vielä pakkasessa. Saaliiksi saatiin pikkuisen suppilovahveroita, vähän enemmän mustia torvisieniä ja kanttarelleja ja nyt otettiin ensimmäistä kertaa noita orakkaita. Ei olla ennen syöty, mutta kun on tarkoitus joka syksy oppii uus sienilaji ja noita sattui nyt kohdalle. Pari tunti siellä kömmittiin ja meikäläinen oli ihan pörttisröpöö ja töttöröö. Ei taida olla flunssa ihan vielä hellittänyt kun otti niin voimille.

Sitten piti vielä....

vähän kuvailla noita....

kärpässieniä.

Näitä ei sentään poimittu sattuneesta syystä. Vähemmän vaarallista on kuvata vaan. :)

Kurkkaa pussiin

2010-09-18T00:49:00.000-07:00

Laitettiin keväällä uudelle kasvimaalle pottua tulemaan kahta plaatua. Toinen oli Timoa ja se toinen oli .....öööö.... tota eipä nyt tule mieleen. Höh. No hyvin potut kuitenkin kasvoivat ja olivat makoisia. Vielä on jonkin verran jäljellä ja päästään herkuttelemaan. Mies kaiveli samalla noita maa-artisokkia että saadaan niitäkin vähän maistella.

Muutenkin kasvimaa on tuottanut pikkuisen satoa, salaattia, kyssäkaalia, mutta nauriit ei oikein onnistuneet. Tämä on vasta tämmöistä harjottelua tämä meidän vihannesten kasvattaminen, joten paljon on oppimista vielä. Ensi keväänä täytyy miettiä mitä sitä seuraavaksi kokeilisi kun ei tuohon pikku pläntiin kovin suurta valikoimaa mahdu. Ans kattoo sit.

Tattia? Tattista vaan!

2010-09-06T09:12:00.000-07:00

Miäs meni siänen eikä päässyt pois. Tästä se joka syksynen siänihulluus alakoi. Nykki Ukkeli painaltaa mehtäsä siänenkiilto silimissä vilisten. Meil on viel pakkaseski viime vuoden saalista mut ei haittaa. Tänne vaan, antaa tulla niin ku lunta tupaan.

Mustiatorvisieniä ei o löytyny kun ton yhen kerran, mut nyt löytyki uus paikka nii eiku silimäilemään, josko ois taas noussu uusia. Herkkutattejahan näkkyy tulevan niinko siäniä satteella. Lähimmät on löytyny omalta tontilta ja joka päivä pittää melekeen kiertää paikat tutkailemasa ja ku usein käy saapi ihan extrapriimaa. Ai mitä nannaa. Saapi talavella taas herkkuruokaa....

Kyl maar meil marjoi o

2010-08-09T03:48:00.000-07:00

Mää oon ollu tänään marjanvarres kii. Ei meitin sato päätä huimaa, mut tuli sielt sentään jotaki. Osa marjoist oli suurii mollukoita ja kaikkein suurimmat mää maiskutin hyväl ruakahalul ääntä kohen ja aamul sit vatta kiittää.

Mustaviinimarjoi saatiin vähän päälle pual ämpärii. Et kyl siit yks satsi tulee ja jää vähä yliki.

Tähän tarttetaan nyt sitä kirkasta äänipäänpuhistusnestettä, sit annetaan lilluu monta viikkoo haneenlämpös tos lasipurkis. Sit siivilöijjään ja pistetään sokerii maun mukaa. Sit voi pistää kaikil vierailevil rakkail ystävil suut makiaks.

Tän verran tuli karviaismarjoi kahesta pensaasta ja punasii viinimarjoiki pikkuse. Oli viherherukoiki, mut mää söin ne kaikki. Niit oli seittemän kappaletta.

NAM!

Hortonoomi herää horroksestaan

2010-08-09T03:11:00.000-07:00

Kyl toi aurinkonpistos on sitte kamala tauti. Aurinko on pistäny koko kesän nii et mä oon ollu ihan raatona. Vaik ain kyl aattelin et teen sitä ja tätä mut en tehny kumminkaa. Mut kattokaa ny, tos on pensas tai ainakin sen poikanen. Viime lauantaina me Ukkelin kans kahestaan hikeennyttiin pihamaal ja saatii jotain aikaseksiki, siis muutaki ku hikee. Miäs tasas pari kasaa, multa- ja sora- sellaset, ja mää hain sielt kaameelt ex-kasvimaalt väliaikasest istutuksest noit pihlaja-ankervoi. Tehtii kuapat ja pantii kasvit istumaan nätisti. No, yheksän naattii sielt sit löyty maahan pantavaksi.

Ja täs on koko rivi, tai no pualikas ku istutettii ne ällän muatoon. Kyl ne varmaan siin viihtyy ku säilyvät henkis siin hirvees rikkaruahomettäski. Mut ans kattoo ku pikkuveli kävi eilenä meil nii se pisti meille uusii suunnitelmii muhimaan. Se visioi tohon ex-kasvihirvitysmaan taakse pienen rinteen alle mansikkamaata. Siinä sit kaks miäst kilpaa askelmittasivat kokoo sulosenihanal mansikkamaalle. Maan ympäril suunniteltii myyräverkosta 'mökki', nii korkia et siel vois seistä suht suorana ja et ei tartte verkottaa joka kesä erikseen vaan sais 'katos' olla ain paikoillaan. OHHOH sanon mää. Kattotaa sit onks tää yhenkesäntoteutusrojekti vai viisvuotissuunnitelma?! Edelliset visiot kyseisest kohteest menis sit pikkase uusiks mut haitanneeko tuo.

Mää oon tojennu et täs puutarhanhoijos on semmonen kolmen sekunnin sääntö. Se menee näin: ku sää oot möyriny siel pihal ittes väsyksiin ja sul on polvet kipeet ja käjet kipeet ja selekäänki sattuu ja sää aattelet et mää hullu taas rupesin mut en varmaan enää laita mittään, tää riittää ja nyt huilataan. Sit sää kolmen sekunnin päästä käännät pään johonki suuntaan ja alat miettiin et mitähän mää tohon laittaisin.

Elämä on ja nii on puutarhaki. :D

Sammakkorinssiki sai seuraa ni pitihän sitäki kuvata.

Tyttö sadepisarain

2010-07-28T06:18:00.000-07:00

Heräsin aamulla kuuden maissa kovaan ukkosen jyrinään. Välillä vettä tuli niinkuin aisaa. Kun sade taukosi kävin postilaatikolla ja totesin että nyt saisi hyviä sadepisarakuvia. Keittelin aamukahvit ja odotin että aurinko siirtyy sopivalle hollille. Otin kameran ja lähdin sihtaamaan. Tässä muutama otos.

Klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi.

Löytyi myös pienen pieni hämähäkki verkkoineen. Lähemmäs en päässyt.

Kovin kauaa en ehtinyt pihalla käpeksiä kun oli lähdettävä lankakauppaan Äiteen ja Pienen Koiranomistajan kanssa. Mutta voitteko kuvitella, en ostanut mitään kun Malibu-lankaa ei enää ollut. Rasti seinälle.

Pörisevää porukkaa

2010-07-25T07:50:00.000-07:00

Sinipiikkiputki on kukassa tai pitäisikö sanoa piikeissään ja houkuttelee pörriäisiä aterialle. Perjantaina kävin vähän sihtailemassa kameran kanssa ja tässä muutama otos. Aikamoinen surina siinä oli, mutta perhosia ei nyt näkynyt.

Tuijottava katse.

Hei laukkaa ratsu reima.

Koppis osingoilla.

Ujo piimä.

Ihana unikko

2010-07-19T23:37:00.000-07:00

Kylvin pari pussia unikonsiemeniä kukkapenkissä olevaan sopivaan koloon. Toisen pussillisen siemenet eivät jostain syystä itäneet. Tai sitten kitkin alut rikkaruohona pois!? Tai en kastellut tarpeeksi. No, toinen pussillinen iti ja kuinka kauniita ne ovat. Yksi auenneista nupuista oli tällainen ripsureunainen.

Pussissa lukee että unikko on nimeltään Black Peony. Sanotaan kylväytyvän itsestään jos saa kasvaa rauhassa. Kyllä se mulle vain passaa. Huomasin nimittäin että mulla on enemmän keväällä kukkivia kukkia, niin on kiva että joku kukkii näin keskellä kesääkin. Tarttis tehrä sille asialle jotain.

Pari osumaa

2010-07-19T04:21:00.000-07:00

Luonnonkukkia

2010-07-18T07:41:00.000-07:00

Asuessamme nyt omakotitalossa on tullut kiinnitettyä huomiota luonnonkukkiin, joita kasvaa tontillamme. Onhan kukkia ennenkin huomannut, mutta nyt haluaisin tietää ja muistaa myös nimet mitä ne on. Muuten se menee aina jotenkin tähän tapaan, että onpa ihana kukka, mikähän tämä on...no tää on varmaan...öööö joku kukka. ;) Uteliaisuuttani helpottamaan ostin sitten opastusta oppiakseni kukkia tunnistamaan (jos aikanaan koulussa piti jotain luonnonkasvien nimiä oppia niin ne ovat pölähtäneen tuulen mukana pois). Laitan nyt itselleni muistiin muutaman näin alkuun.

Alsikeapila

Siankärsämö

Ojakärsämö

Kultapiisku

Peltopähkämö

Jos joku näistä meni väärin niin ei se mitään, korjataan sitten. Joku kellokukkakin oli ilmestynyt nyt nurmikolle kun sitä ei helteen takia ole leikattu, mutta en näin ensihätään löytänyt kirjasta kuvaa joka vastaisi kukkaa. Hmmmm, pitääköhän ostaa toinenkin kirja. Ans kattoo.

Lisää yllätyksiä

2010-07-16T11:12:00.000-07:00

On se mukava kun saa ystävältä kasvinalkuja eikä sitten keväällä muista mitä kaikkea on saanut. Päivänä muutamana huomasin että nyt taitaa kohta taas tuossa muuripenkissä joku alkaa kukkimaan ja eikä aikaakaan kun esiin pullahti otanssi kukkanen. Luullakseni tämä on joku päivänlilja. Googletin ja löysinkin samanlaisen kukan kuvan mutta en nimeä.

Toinen yllätys on tämä anemone. Luulin että niistä kuivista 'korpunpaloissa' ei kyllä taida mitää elonmerkkiä ollakaan. No, nyt ainakin yksi kukka on tullut esiin.

Sormustinkukan löysin tuolta metsänpuolelta kukkimasta. Pari kolme vuotta sitten kukkapenkissä oli muutama sormustinkukka mutta sen jälkeen ei ole näkynyt.

Satoa saadaan

2010-07-15T12:53:00.000-07:00

Ainakin vähän ja ainakin enemmän kuin viisi marjaa, niinkun toissa kesänä jolloin tuli ensimmäiset marjat. Näistä me kisataan lintujen kanssa, että kuka saa syödä ja kuka ei. Siksi piti verkottaa tukevasti.

Tämä on joku ruotsalainen puu, lajiketta en tiedä. Mutta tarhuri jolta sen ostimme vakuutti marjojen olevan makeita ja niin ne ovatkin. Vähän samantyyppisiä kun kaupasta on saanut jotain 'epsanjalaisia' ja koska olen puolueellinen maistaja sanon, että omat marjat ovat vielä parempia. Nam nam! Odotetaan vaan sellaista kesää koska saadaan ihan kunnon sato eikä vain maistiaisia.

Syvästi tykkään

2010-07-13T03:24:00.000-07:00

Pihan ensimmäinen daalia on avannut nuppuansa. Jee! Pussin etiketissä lukee että Park Princess. Näitä rinsessoja istutin tuohon viisi juurakkoa. Vielä on odotettavissa muunkinlaisia daalioita. Jännää! Tämä on siis ensimäinen kesä kun hankin noita daalian juuarakoita ja olisi siis tarkoitus yrittää säilyttää ne juurakot talven yli. Mulla ei ole kokemusta miten ne saa säilymäään, niin että jos joku ystävällinen sielu vois vinkata.

Peipistäkin tykkään kovasti. Tuosta lehtien harmaansävysta ja kukkasista. Nämä olivat keväällä vielä ihan pieniä, mutta hyvin ovat peittäneet omenapuunalustaa.

Ostin prismasta yhden erilaisen pelargonian. En huomannut mitään lappulippusta josta selviäisi mikä pelargonia tämä on, mutta äidin mielestä tämä olisi orvokkipelargonia. Mokasin kun vein sen tuonne ulos pergolaan. Tuli sade ja vei kaikki kukat ja nyt vasta alkaa uudet olla nättinä. Siirsin sen sitten terassille niin on enemmän suojassa sateelta.

Kaukasianmaksaruoho kukkii myös. Siinä on todella kauniit kukat kun viitsii kumatua ja katsoa oikein läheltä. Taas kaipailin sitä tarkempaa lähilinssiä, mutta ehkä joskus, ehkä joskus se on vielä omassa kädessä. Jep.

Varjoon

2010-07-12T01:14:00.000-07:00

Valkoisen varjoliljan kukat ovat auenneet. Se näyttää aika hujopilta kun varsi on kasvanut noin 130cm korkeaksi.

Varjossa on muutenkin mukavampi olla näin helteellä. Eilen mittari näytti varjossa 31.9 astetta ja näyttää tästäkin päivästä tulevan yhtä lämmin. Mutta on sitä sitten talvella mukava muistella kun oli niin hirvee hiki heinäkuussa, että pyörtyä meinas. ;)

Tarha-alpi kyllä näyttää viihtyvän, vaik'en ole kastellut tippaakaan, tuossa 'väliaikaisessa' paikassa johon sen tökkäsin viis vuotta sitten kun piha ei ollut vielä valmis. Siinä se nyt nököttää savikasan päällä rikkaruohojen seassa eikä ole moksiskaan. Taitaa kuulua siihen 'tarttis tehdä jotain tällekin paikalle' rojektiin. Ehkä sitten kun helteet on ohi niin riittäis intoa tehdä puutarhassa muutakin kuin löhöillä. Mutta nyt löhöillään oikein olan takaa, juodaan mehua ja löyhytellään viuhkalla.

Taas oon ihan tiedoton

2010-07-09T06:05:00.000-07:00

Tää postaus kuuluu jälleen 'mulla on piha, josta en tiedä mitään' osioon. Sain veljen vaimolta tällaisen kellokukan jonka nimeä hän ei muistanut, enkä minäkään sitä tiedä. Lätkäisin sen tuohon muuripenkkiin kun siinä näytti olevan tilaa. Jos se viihtyy niin hyvä jos ei, niin sitten ei. Se on kuulemma kova leviämään.

Näitä kahta muuta kukkaa en tiennyt omistavanikaan. Ne ovat tulleen vähän kuin vahingossa tuohon samaan muuripenkkiin. Tämä alkoi kurkkimaan unikon juurelta.

Toista luulin ensin syysleimuksi kun se kasvoi sen paikalla ja luulin etten siirtänytkään kaikkea pois viime syksynä. Sitten huomasin ettei sen lehdet olekaan samanlaiset kuin syysleimussa ja nyt kun kukkii niin kukat ovat kuin pienet loistavat auringot.

Tässä on koko puska. Täytyy lisäillä nimet tähän jälkeenpäin itselle muistiksi kun niitä alkaa löytymään.

Oi Niobe!

2010-07-04T05:33:00.000-07:00

Tämä Clematis on uusimpia tulokkaita pihallani. Ja se on sanalla sanoen I-H-A-N-A. Meillä on aiemmin hankittu alppikärhöä kaksi kappaletta kun se on kuulemma helppo kasvattaa. Toinen onkin tämän muuripenkin toisessa nurkkauksessa, kasvamassa ylöspäin. Tämän halusin kasvamaan tästä kulmasta alaspäin ikäänkuin putouksena. Tuossa se on nyt köllötellyt muutaman viikon ja ainakin kolme nuppua on vielä avautumatta.

Toivotaan että tuo viihtyy siinä, kun tämä kukkapenkki on ollut vähän ongelmallinen. Olen valinnut siihen varmaan ihan vääriä kasveja kun eivät ole viihtyneet ja siksi siinä kasvaakin kaikenlaista sekalaista seurakuntaa. Täytyisi vaan pitää varansa ja pelastaa ne huonosti viihtyvät toiseen paikkaan ennenkuin kuolla kupsahtavat. Sitä vaan olen ihmetellyt miksi ei sammalleimukaan siinä viihdy, keväisin se on ollut ihan kuivaa heinää. Penkissä on kyllä hervoton kivi, josta näkyy vain pieni osa maan pinnalla, joten onkohan se yksi syy ettei jotkut viihdy. Meinaan jos se kuivattaa multaa liikaa, eikä sitten muisteta kastella tarpeeksi? Tiedä häntä, arvaukseksi menee.

Viime syksynä siirsin siitä syysleimut pergolan eteen kun ne olivat joka syksy valkoisessa härmässä. Ajattelin josko ne pitävät aurinkoisemmasta paikasta. Tähän kyllä paistaa aurinko , mutta puolen päivän jälkeen siihen alkaa siirtyä talon varjo. Katsotaan josko paikan vaihto auttaa. Tosin kun sitten siirsin kurjenpolvet syysleimujen paikalle niin niissä on nyt ihan reikäiset lehdet, vaikka ne olivatkin aiemmassa paikassa näyttäneet voivan hyvin?!

No, katsotaan sanoi lääkäri. Jospa ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Lueskellessani erästä kirjastosta lainaamaani puutarhakirjaa siinä sanottiinkin: 'Jotta kasviyhdiselmät onnistuisivat, on kokeiltava jatkuvasti. Usein on jo kasvavia pensaita siirrettävä ja perennapenkkejä uudistettava useita kertoja ennen kuin pääsee täysin tyydyttävään lopputulokseen. Todennäköisesti puutarhasta ei tule koskaan aivan valmista, vaan kasveja on siirreltävä ja täydennettävä jatkuvasti.' Tässä kohtaa koin ahaa-elämyksen. Ikuisuusprojekti on puutarhanhoidon nimi.

Auki on

2010-07-02T05:18:00.000-07:00

Meinaan tämän kesän ensimmäinen varjolilja. Kuvatessa taas harmittelin ettei mulla oo sitä linssiä jolla pääsis vieläkin lähemmäs tota kaunotarta.

Ystävältäni sain näitä pari vuotta sitten ja kuinkas sattuikaan tulemaan sekä punaista että valkoista. Valkoinen näyttää avaavan kukkansa vähän myöhemmin.

En muistanutkaan että mulla oli tätä malvaakin vaikka tämä onkin vähän ränkkänä kun olen sitä siirrellyt ja se ei kuulemma tykkää siitä. Hyvä etten nyhtänyt sitä keväällä rikkaruohona huitsin nevadaan eli niin 'paljon' mää tunnen noita kasveja.

Sitten mää hokasin että tuolla uuden kasvimaan vieressä kasvaa villinä ihan samannäköinen kukka valkoisena. Tossa pergolan edessä olevassa kukkapenkissä sattuiskin olemaan sopiva aukkokohta vaikka tälle kaverille. Pitäiskö oottaa siemeniä vai kaivella lapion kanssa. Se kun sattuu olemaan siinä rajalla että on varmaan naapurin puolella.

Voishan sitä ehdottaa vaihtokauppaa siihen tyyliin et, jos saan tosta kukkia niin neulon sulle sukkia. Tai jotain muuta vastaavaa. ;))

Valmista tuli

2010-07-01T04:36:00.000-07:00

Myrtsi Maalari Muija on saanut työnsä päätökseen, ainakin maalauksen osalta, ja sutinut pihalla kaksi halpaa pensseliä loppuunsa.

Kyl se nyt ihan raikkaammaks tuli tää pergola, ainakin mun miälestäin.

Kankaan kuasi noissa pehmusteissa ei ny ihan hivele mun silmää, mut enpä tiedä viittiikö sitä ruveta vaihtelemaankaan, jos ei ny iske joku hirvee ronspiraatio sen osalta ja tuntee pakonomaista tarvetta ompelukoneella hurjasteluun.

Tästä näkövinkkelistä, siis keinussa makoillessa, on maisemat tämän kaltaiset. Siinä lojutessa totesin tuon lobelian värityksen aika synkäksi, ainakin yksistään, se kaksvärinen vois olla parempi.

Tällaisen rojektin kimpussa Isäntä on ahkeroinut. Teki myös kannen suojansi grillille, mutta sille pitäisi keksiä joku paino ettei hurja tuuli tartu ja vie mennessään. Edusta pitäisi vielä laittaa kuntoon, mutta luulenpa ettei se estä meitä tulevana viikonloppuna korkkaamasta grilliä ja testaamasta kuinka hyvin pihvit, juurekset yms. paistuu.

Kesä ja kukkasii

2010-07-01T04:13:00.000-07:00

Laitanpa muutamia kuvia kesäkukista jota tänä vuonna hankin pihaa koristamaan. Samoja ovat kuin viime vuonnakin eli Dianaa ja Pelargoniaa.

Tätä kaksiväristä Lobeliaa ei ole ollut ennen mutta näyttää niin kivalta, tai oikeastaan aika ihanalta, että voipi olla ensivuonnakin. Olis ehkä kannattanut laitta molempiin tötteröihin tuota Lobeliaa. Nuo savitötteröt on hankittu Kalajoelta Iso-Pahkalan savipajalta. Kannattaa käydä jos ohi ajelee.

Näkyy että taas on hempeyksiin sorruttu. Värivalikoima on ehkä vähän ykstotinen. Vaaleanpunaista, vaaleanpunaista ja niin pois päin. :)

Ihme kyllä on eksynyt keltaistakin. Tosin vähän vahingossa. Luulin ostaneeni kermanvaaleaa, kun pari kukkaa oli auki vain, mutta nyt näyttää siltä että valkoista ja keltaista tulin saaneeksi.

Hempeys jatkuu autokatoksellakin. Pitäisköhän ensi vuonna ottaa vaaleanpunaiset silmälasit pois naamalta kun menee kukka ostoille, kysyn vaan.

Nää kirsikat on mun

2010-07-01T00:03:00.000-07:00

Näyttäis tulevan pikkuisen satoa kirsikoista. Ehkä enemmän kuin viis marjaa. Tässä ruotsalaisessa puussa on toooosi makeat marjat, niin että vesi herahtaa kielelle kun vaan ajatteleekin. Niistä pitää kai kilpailla rastaitten ja muitten lintujen kanssa.

Olen koittanu kertoa kaikille siivekkäille sen, ettei näistä puista ole nokkimista laittamalla minicd:itä pelotteeksi. Aika hyvin ne välkkyvät, mutta ei se ole estänyt rastaita kuleksimasta pitkin nurmikkoa saaliin toivossa. No, jos niillä alkaa olla kirsikan kiilto silmissä pitää varmaan verkottua ja levitellä sitä puun päälle että meillekin jäis jotain, kun ei ole tarkoitus pitää mitään Ravintola Lintulaa keskellä pihaa. ;)

Tänään

2010-06-26T06:05:00.000-07:00

Paistaa aurinko risukasaan.

Ja näkee pihalla muutakin kuin rikkaruohot.

Alku näyttää hauskalta.

Lisää 'toitoi'-kasveja vai oliko tämä nyt keltajotain maksaruoho vai mikä? :)

Ensimmäiset unikot pihallamme.

Eilen

2010-06-26T05:30:00.000-07:00

... inhosin meidän pihaa
... sitä, että se tuntuu vielä niin keskeneräiseltä
... sitä työmäärää, mikä vielä täytyy tehdä
... saadakseen siitä sellaisen kun haluaisi
... inhosin sitä että jossain on jotain liikaa
...ja jossain liian vähän

... inhosin hopeahärkkiä joka on röyhähtänyt ja valttaamassa penkin jonka perustin viime keväänä
... inhosin sitä että sille on taas tehtävä jotain
... halusin jättää kaikki ja muuttaa kerrostaloon
... tehköön joku toinen
... en minä

... mieheni kysyi pitäisikö mun vaihtaa pää
... mutta ei tätä päätä voi kenellekään antaa
... eikä sitä varmaan kukaan huolisikaan
... sen kanssa on välillä niin vaikea tulla toimeen
... eilen mulla oli taas migreeni
... ja oksentelin koko päivän
... ja potutti niin vietävästi

Ystäväni pihalla

2010-06-26T04:58:00.000-07:00

Alkuviikosta vierailtiin ystäväni pihalla ja puheltiin puuta heinää. Vein hänelle muutamia kasveja pihaltani, pari plaatua iiristä ja paria mehikasveja tai jotain.

Ystäväni lupasi laitta minun tuomat 'lapsoseni' kasvamaan, joten täytyy syksymmällä käydä katsomassa miten ne ovat viihtyneet. Eipä tullut niitä kuvattua, mutta kuvailin hänen pihaansa ja näitä kasveja ei minun pihallani ole.

Tämä ei onneksi ole oikea, siksi se onkin niin kiva.

Varoittelin ystävääni yhessä sähköpostissani, että nyt kun heillä on oma piha, niin se työ ei lopu koskaan. Kaikenlaisia suunnitelmia kun pukkaa ihan väkisin. Siinä vaiheessa kun on siel kontannu, kääntäny ja vääntäny ja on polvet kipeet, käsiä pakottaa ja sää aattelet et mää hullu rupesin taas, mut en varmasti ennää. Ja ku oot saanu kaik valmiiksi ja aattelet vaa huilata ja antaa olla, nii kolmen sekunnin päästä sää katot johonki suuntaa sillä silmällä et mitähän mää tonne tekisin!?! :D

Nii et ei maha mittään. Ois tää kiinanlaikkuköynnöski nii kiva tohon meitin pergolaan jahka sen saa maalattua.

No, voe tokkiinsa

2010-06-21T12:52:00.000-07:00

Meitin pihalla tai oikeestaan kukkapenkissä kasvaa tämmönen kurjenmiekka, mut en millään muista istuttaneeni sitä!? Tai siis olenhan sinne istuttanut kahdenlaista mutten muista istuttaneeni tämänväristä. Siinä kohdassa piti olla Black Knight, mut se pitäisi olla tumman liila ja toinen jonka siihen laitoin on Salonique, mut se on kaksivärinen, valkoista ja tummaa liilaa. Mää en ny ymmärrä. Onks mul joku musta-aukko ja hurahduksissani oon laittanu jotain muutakin. Pahasti siltä näyttää. En kyllä löytänyt minkäänlaista lippusta enkä lappusta todistusaineistoksi.

Joku pörriäinenkin tuli ihailemaan luomusta, mut en ehtiny ottaa kun yhen kuvan kun se jo karkasi muille maille vierahille mokoma.

Kohta on tulossa keltaista kukkaa. Takana näkyvä syysmaksaruoho on röyhähtänyt niin että tarttis vähän kaivella ja levitellä sitä isommalle alalle.

Ja siellä rikkasten ja ruohosten keskellä harjaneilikka näkyy sinnittelevän niinkun 'ylikypsynyt' ruohosipulikin.

Jaa, jaa tarttis varmaan tehrä jotain. :D

Sadetta ja poutaa

2010-06-13T09:45:00.000-07:00

Tuli luova tauko tähän perkolan pohjamaalaus rojektiin, kun tuppas taivaalta saavilla sajetta ja tuulta niin, että jos ois ollu ulkona ois sahanpurut korvien välissä saanu aimo tomutuksen. Ei sillä etteikö se joskus ois ihan tarpeenkin pöllyttää ja kuohkeuttaa noita lastuja pääkopan alla.

Piti ihan könytä tuolla pihalla taas kameran kanssa kun ei oo pariin päivään tullu katteltua mitä sinne kuuluu. On sen verta hektistä ompeluhommaa painettu sisällä ja hyvä syy ku sataa. Paitsi että eilen ei sekään oikeen onnistunu kun meni sähköt poikki siinä tuiverruksessa, niinpä sitten neuloin ja virkkasin, ei yhtäaikaa vaan ensin toista ja sitten toista kun virkkuussa loppu lanka kesken (nii että mitä sitä muka saa yhestä kerästä tehtyä).

Kukkiipa nyt nuo kurjet ja mietkat. Tää oli muuistaakseni se Vaarin tossu.

Nii ja sit ois taas yks kyssäri. Et mikä rehu tää mahtaakaan olla tai siis kukka? Mää oon vähä niinko suu auki ku Hoo Moilanen, mut sen tiiän et ei oo ainakaan voikukka eikä päivänkakkara. Vai jos sattuuki oleen joku mutanttininjakakkara tiedemiesten tomutuksen jäljiltä? :=o No, ei vainenkaa kuhan hölisen. Koittakee kestee jotenni tää löpinä.

EDIT. Siis tää oliki esikko, löysin kuvan kirjaston kirjasta.

Rodotkin hehkuttaa väreillänsä.

Vähän tummii kuvii kun ois tarttenu kai olla joku jalusta, sen verran huteraa toi käsipelillä ja kyykistellen on, kun oli nääs ilikeitä itikoita heti niittaamassa ihtiään kimppakyytiin. Huijo siinä sitte ja vilimaa. ;D

Täs ois sit viel yks hoitolapsi. Se on ihan ittellään änkeytyny tohon liuskekiven viereen kasvamaan enkä oo sitä viel mihinkään siirtäny, kattellu vaan aina et on viel henkissä. Pitäskös pistää vaikka purkkiin ja talveks maahan jos vaikka keksis sille paikan mihin saa asettua ihan asumaan ja kotia pitämään. Ans kattoo ny, sano.

Hilipaisaa alakuviikkoo vaa kaikil. :D

Kaamee paikka ja yks visio

2010-06-06T02:00:00.000-07:00

Täs on teille oikeeta kauhuleffaa, tää on nimittäin mun ex-kasvimaa. Sen on vallannut peltokorte ja se on ihan RAKASTANUT sitä että riivin, raavin ja perkaan sitä keväisin ja syksyisin. Viime keväänä päätin, että nyt riittää ja sen jäljiltä paikka näyttää tältä. Kuva on puunkaato päivältä 8 toukokuuta.

Tänä aamuna näky on tällainen. Tarkoitus oli jo viime syksynä tehdä sille jotain, mutta en vaan jaksanut. Siks toisekseen en osaa oikeen päättää mitä kaikkea paikalle vois tehdä kun se on ihan paraatipaikaalla, tuohon näkee suoraan terassilta. Kiva maisema, oikeen puutarhurin ylistys!?

Pääpiirteittäin ajatus olisi, että peitän koko vanhan kasvimaan sanomalehtien ja mansikkakatteen kanssa ettei mikään vaan pukkaa sieltä alta läpi ja teen siihen yrttitarhan. Yrteille voisi rakentaa puulootat ja tuoda niihin uuden mullan. Sitten siinä voisi olla jotain kivaa pientä aitaa ja köynnöskaarta tai jotain muuta vastaavaa. Nuo marjapensaat voisi siirtää sitten yrttitarhan taakse.

Tuosta pergolan nurkkauksesta voisi jatkaa aitaa ja suoristaa hoidetun pihan rajaa tuonne ex-kasvimaalle päin. Miksi se raja on tuolla tavalla vinoon jätetty, niin ei oo harmainta aavistustakaan, liian vaikea kysymys kun pitäisi muistaa viiden/kuuden vuoden takaisia jutskia (ja liian monia päätöksiä yhtäaikaa). Vihreä aitarulla näkyy tuossa kirsikkapuun oksientakana.

Pergola olisi tarkoitus maalata valkoiseksi tänä kesänä samoin se siihen jatkeeksi tuleva matalampi aita. Onneksi tuosta pergolan maalauksesta ollaan pääsemässä yhteisymmärryksen. Miehen mielestä sitä ei olisi tarvinnut maalata ollenkaan. Itse taas ajattelin että se on keveämmän näköinen ja antaa vihreille köynnöksille hyvän taustavärin kun sen maalaa. Muutenkin olen huomannut että Ukkoni kanssa saatetaan ajatella ihan eri tavalla mitä ja miten joku asia tehdään. Onneksi on puhelahja annettu ja ei siinä muuta kun istutaan pyrstöllensä ja horistaan toinen toisillemme perustellen ja mietitään kumpi ajatus olikaan paremmin toteutettavissa (täytyy myöntää että mulla saattaa olla joskus korkealentoisia visioita kuten esim. siirretään noita isoja kiviä, joho Miäs sanoo no, siirrä vaan, niinkuin hän ajattelisi hänellä olevan Maailman Vahvin Vaimo, joka siirtelee isoja kiviä ihan itekseen kaurapuuron voimalla?! ;D ).

Mutta nyt tarvitaan PALJON sitä motivaatiota, josta eräs Puutarhuri mainitsi perjantaipostissaan eli:

MOTIVAATIO ON SITÄ, ETTÄ UNELMIEN YLLE VEDETÄÄN TYÖHAALARIT.
Parker Robinson

Pikkuveljen pihalla...

2010-05-26T11:34:00.000-07:00

... kasvaa tällainen tulppaani. Kälykkä ei muistanu mikä se on, kun oli vaan syksyllä heittänyt pussin pois niine hyvineen. Sattuisko joku tietämään???? On niin kivannäköinen, oikeestaan aikas ihana, että voisin ensi syksynä hommata itellekin, jos sattuu vastaan tulemaan.

Tässä on joku kevätesikko, mutta mikä niin siitäkään ei ole tietoa (hyvin menee).

Sekä kaikkein viimeisenä on tota 'toitoi'. ;)) Se nimi annetaan kaikille kasveille, joita ei heti muisteta ja tää 'toitoi' on kiva noin nuppusenakin. Näitä 'toitoi' kasveja ilmestyy munkin pihalle aina välillä (tota tää oli toi toi mikäsenytoli, ai niin vuorenkilpi) ja sitte ne häviää yhtä nopeesti ku ilmestyykin. Mut jos joku tietää niin ois kiva tietää.

Sadepäivän satoa

2010-05-24T05:41:00.000-07:00

Syksyllä kun istuttelin noita kukkasipuleita en tyhmyydessäni merkannut vihkoon ylös minkänimisiä sipuleita mihinkin kohtaan laitoin. Nyt siitä sitten sakotetaan, kun en tiedä minkänimisiä kukkia missäkin kasvaa. :/ Koitan tässä nyt arvaamalla yhdistää nimet ja kukat, mutta jos eivät mene kohilleen toivon jonkun avuliaan oikaisevan tietämätöntä.

No, tässä nyt on ainakin SE Ice Cream jota olen niin useaan mainostanut.

Tässä taitaa olla Pink Diamond ja Queen of Night, koska näyttää että molempia on pussissa ollut kymmenen ja ne olivat samassa pussissa eri pussissa. Sekotus ei ole nyt mennyt ihan nätisti tasaisesti kun pistin kaksi ryhmää. Pitäis varmaan yhdistää ne sitten kukinnan jälkeen.

Tämä saattais olla Blue Parrot, koska mikään noista muista nimistä, jotka on ylhäällä, ei oikei sovi tuohon väriin. Se on vasta lykkäämässä kahta ensimmäistä nuppua esiin.

Nämä kolmen alimmaisien kuvien tulppaanit on vähän vaikea arvata. Luulen että tämän kuvan kukat ovat nimeltään New Desina, koska niitä oli kymmenen sipulia ja yhdeksän kukkaa näyttää olevan kukassa. Tosin jo pikkuisen ohi menossa tuo kukinta.

Mutta nämä kaksi sitten. Tarjolla olisi sellaiset nimet kuin Mon Amour ja Cool Crystal. Jos mun pitäis valita nimet noille kukille niin ylempi olisi Mon Amour ja alempi Cool Crystal. Tuossa ylemmän kuvan kukassa on nimittäin huumaavan ihana tuoksu. Ne on jo aika rupsahtaneen näköisiä, mutta nuo alemmat ovat ihan tuoreita.

Kuten huomaatte on useammat kukat vaaleanpunaisia, mutta kyllä muunkin värisiä löytyy. Pitää varmaan pistää todistusaineistoa siitä lähipäivinä. Mutta tunnustaa täytyy että hempeyshyökkäys iski taas ja kesäkukatkin tuli valittua samasta väriskaalasta. No voi nääs nääs. Mutta minkäs teet. Elämä on. :D :D

Haaveita vaan

2010-05-24T04:54:00.000-07:00

Kirsikkapuut kukkivat ja jos satoa tulee yhtäpaljon kuin on kukkia niin NAM! Vasinkin tämän ruattalaisen puun satoa odottelen vesi kielellä. Ne marjat on niin makoisia.

Muutama pörriäinenkin lentelee, mutta tunkua ei ole. Vähän vaikea oli kuvata kun se oli niin nopea liikkeissään.

Alppiruusujen nuputkin alkavat aueta. Nämä valkoiset saimme vanhemmiltani edellisenä kevään hääpäivälahjaksi.

Odottavan aika oli pitkä. Koko talven haaveilin ja odotin näkeväni juuri nämä tulppaanit kukassa. Nyt Ice Cream-tulppaanit näyttävät avaavan nuppujaan ja vaniljaiselta näyttää. Näitä täytyy ihailla joka päivä. Yhdeksän sipulia ostin ja kahta ei näy missään. Harmi.

Tänään on satanut ja kävin juuri ulkona kuvaamassa. Täytyy postata vielä niitä kuvia jos onnistuvat. Katsotaan ensin.

Muodonmuutoksia

2010-05-21T12:53:00.000-07:00

Hynäsinttejä

2010-05-18T05:30:00.000-07:00

Lauantaina nää näytti tältä, vähä raakileita, mutta hempeen sinertäviä.

Tänään oli olomuoto tällainen, vähä niinko rupsahtamaan päin, ku on ollu niiiiiin kuuma.

Varjoisammassa paikasa on tulollaan tummemmansävysiä.

Juu ja tunnustan, et näitä oon käyny takapuoli pystyssä nuuskuttelemassa nenä kukassa kiinni. :D Että o hyvä tuaksu.

PUU KAATUU!!!!!

2010-05-13T06:06:00.001-07:00

Mun Miäs, jonka miälestä meijän jokaisen sisällä asuu piän metsuri, on hillinnyt sitä metsuriaan kauan aikaa kaatamatta tontilta yhtään puuta. Me ollaan käyty erinäisiä keskusteluja siitä, että pitääkö kaks kuusta talon läheltä kaataa vai nou. NOH, nykku se on saanu tän Puunhalaajan miälen kääntymään, nii se tarttu hetimiten toimeen. Mää nääs ajattelin, jotta josko noit neulasii ei tulis niimal kauhiasi tohon nurmikolle nii se kasvais paremmi ko sammalikko.

Siit vaan talja kiinni, et sais ohjattuu sen kaatumaan oikeeseen paikkaan.

Siitä se lähti sano Annikki Tähti. Kohta rysähtää.

Tää ny ovviäl pystys.

Nysse lähti se toinennii tohelo.

Kurkistetaa oksien välist.

Juu, tää on nii hyvää puuta.

Tommonen klapipino siit sit tuli. Aika poika tuo Metsuri, Puunhalaajaki kiittää. Saahaan talvel paistaa vaik makkaraa takas jos tulee niimpal kesää ikävä pakkasil.

Narsistit esiin

2010-05-07T04:18:00.000-07:00

Tämän pihan ensimmäiset kunnon narsissit näyttäytyivät.

Katsokaa nyt. Eikö olekin ihana.

Ja yksi pikku juttu.

Hajusintitkin on tuloillaan.

Jotain muutakin pientä ja kaunista.

Tupsahti toukokuu

2010-05-03T04:02:00.000-07:00

No, niin. Viimeiset haravoinnit on nyt suoritettu ja ensimmäiset istutukset. Toivoa sopii, että myöhemmin olisi näkyvissä kuvanmukaista kukkaloistoa. Ensin ihmettelin mihin mää noi okeen lykkään, mutta kun olin saanut ne istutettua totesin että tännehän mahtuis kyllä lisääkin......hmmm.

Pitipä sitten käydä kameran (ettei Tytär luulis sen täällä ihan tyhjänpanttin olevan) kanssa räpsyttelemässä koko piha läpi. Valkovuokko on kylväytynyt ihan itsestään tuohon sireenin juurelle.

Täältä näyttäis tulevan jotain ripsureunaista.

Nämä taisi olla jotain narsissia, ensimmäiset tässä pihassa. Olen istuttanut niitä joskus aikaisemminkin mutta ne ovat aina hävinneet kuin piaru saharaan eikä keväällä ole näkynyt merkkiäkään.

Helmililjaa pukkaa. Näitä on muuallakin, mutta nämä ovat viime syksynä istutettuja.

Yllättäen (?!) löytyi myös raitalehtistä tulppaania. En muistanutkaan mitä kaikkea olen syksyllä istutellut. Nimeä en kuitenkaan muista tähän hätään. Kai se pussukka jossain on tallessa vaan kun tuo tilaston pitäminen ei tunnu olevan mun heiniä.

Näiden kukkimista odotan KAIKKEIN eniten, nimittäin ICE CREAM-tulppaanien. Muistelin istuttaneeni niitä yhdeksän ja kuusi on jo hyvällä alulla, seitsemäs parin sentin mittainen, mutta missä ne kaksi muuta on? Ei näy eikä kuulu vaikka joka päivä koitan katseen voimalla saada ne näkyviin. Herää pieni epäilys. Olenkohan istuttanut ne väärinpäin tai jotain muuta vastaavaa. :D

No, niin ja kaiken aherruksen jälkeen olen kyllä ansainnut hyvät kahvit. Harmi ettei pakkasessa ollut mitään oikein suussasulavaa herkkupullaa. Kukahan nekin on syönyt, en kai mää vaa. Tarttis kai aatella vähän rantakelejä ja vyötärönympäryksiä.... penkkipunnerruksia... vatsarutistuksia.....jalkakyykkyä...........reeniä reeniä. ;))