torstai 21. huhtikuuta 2011

Sinivuokkoretki

Meidän tontilla ei kasva sinivuokkoja.....


.....joten lähdin merta edemmäs kalaan.....


.....sain polveen pihkaa.....


.....kaulahuiville kahvia.....


.....ja palasin kotiin neljä tuntia ja 150 kuvaa myöhemmin. :D

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Onnenkantamoinen


Perhosia on näkynyt viimepäivinä muutamia. Sitruunaperhosten lisäksi on näkynyt nokkosperhosia ja yksi suruvaippa. Kahta viimeista en ole vielä saanut kuvattua. Kävi hyvä tuuri kun seurasin yhtä sitruunaperhosta ja maltoin odottaa rauhassa. Kohta niitä olikin kaksi.



lauantai 16. huhtikuuta 2011

Kukkia pompsahtaa




Nopsastipa nuo nuput aukeavat ja muoto muuttuu. Kuvat on otettu eilen ja tänään.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Ihan pöllyssä








Viikkosiivouksen jälkeen oli hyvä mennä pihalle tuulettumaan. Siellä sain sekä kyynärpäät että polvet märiksi kun konttasin ja röhnötin noitten krookusten edessä kameran kanssa. Että mää tykkään noista krookuksista. Ja mikä parasta, näyttää siltä että syksyllä istuttamani muut pikkusipulit on hengissä ja tuloillaa. Tää on taas jänskempää ku sata jänistä.

Pikkusen kankeeta meininkiä oli noitten pörisiöitten liikuskelu, mut ei haitanne, pystyipähän paremmin tähtäilemään. Mutta tää nyt tietää varmaan sitä että mun objektiivikuume nousee huippulukemiin. Tarttis päästä vielä lähemmäs.

Kivaa viikonloppua vaan kaikille.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kevättä ulkona


Tarkistuskierros ulkona osoittaa että tuppaaneja on tulossa.


Nyt se papanakoneen ketale on käynyt maistelemassa tulppaanien varsia.


Löytyipä ensimmäinen krookuskin tuloillaan. Tästä se alkaa. Kivaa.

Kevättä sisällä


Piti ihan väkisin saada kevätkukkia ja kun ne eivät ulkona vielä kuki ostin jo kukkivia ruukussa.


Parin päivän päästä näkyy jo enemmän sinerrystä. Ai, nää on ihania.


Sinisen lisäksi vähän aurinkoväriä. Kyllä näiden kanssa jaksaa odottaa, ehkä.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Krookuksia ja papanakoneita


Eilen kävin kurkkimassa Sarin puutarha-blogissa ja siellä oli krookukset ihanasti jo kukassa. Piti sitten käydä tarkistamassa miten oli tilanne omassa pihassa muuripenkissä, siitä kun on jo lumet sulaneet, on niin aurinkoisella paikalla. No, eihän siellä kukkia vielä näkynyt mutta iloisesti yllätyin että jotain kumminkin näkyy.


Niin ja olihan siellä käynyt myös joku papanakone lannoittamassa penkkiä.

Näyttää että kevä tulla humisee kun sateet sulattivat lunta ja ihan humpsahtamalla kinokset pienenivät ja metsänpohja alkaa olla paljaana, ainakin meidän tontilla joka on etelärinnettä. Taitaa talviunet karista tämänkin bloginpitäjän silmista pikkuhiljaa. Varsinkin kun sain uuden kameran, tai ei uuden mutta oman, kun ostin tyttären vanhan dikijärkkärin. Nyt pitäisi vielä fundeerata noita objektiivi juttuja että minkälainen se sopisi parhaiten kukkakuvien näpsintään.