Herneet mun nenään

Sieltä niitä alkaa tulla. Nuo piiperöiset paaperoiset.

Meillä on herneitä tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Taitaapa tulla ensi vuonnakin. Kasvaa hyvin ja, niin kukkii. ;D

Itikoita ja lutikoita

Äkkiä viime keväänä...

Mua lemmitkös vielä, oi Kustaa. Onko rakkautes rastumaton?....

 

Jos sulla on toinen....

Siinä tuli lutikat, mut missäs ne itikat?  Tarttee tsiikailla. Mukavata viikonloppua.

Sadetta ja poutaa

Ilmat ovat olleet niin vaihtelevia, että justiinsa kun on ajatellut lähtevänsä ulos, niin taas siellä tullee pieniä ämmiä hammeet korvissa. Tai no, vettä ainakin. ;) Lilja on kukassa ja kärhöt. Tuossa vaaleanpunaisessa (niin ja mikä tän nimi nyt olikaan?) kärhössä on noin 60 nuppua. Istutin sen viime vuonna. Hyvin näyttää viihtyvän. Alimman kuvan Niobe on vähän vaikea kuvattava. Ei mikään kuva tahtonut onnistua ja tuoda väriä oikein esille ja tuokin on epätarkka, mutta jotenkin tykkään kuvan tummuudesta ja usvaisuudesta.

Mun koneella on taas joku ummetus ja se jumittaa ja jumittaa. Postauksen tekemiseen menee moninkertainen aika. Auttaiskohan risiiniöljy? ;D

Karvaturri terapiaa

Niitä on viisi.

Ja

Ne

On

Kaikki

Suloisia

<3 <3 <3 <3 <3 

Mummon alushousut

 

En voi sille mitään, että tämän iiriksen kukanväristä tulee aina mieleen sellaiset vanhan mummon lahkeelliset alushousut. ;D Tämän kukinta on tietysti jo ohi, mutta huomasin etten ole postannut iiriksistä vielä yhtään mitään. Tulppaanikohtauksiahan on erinäisiä ollutkin. Parempi myöhään, kuin ei silloinkaan.

Tämä iiris kukki tänä vuonna vain yhdellä kukkavanalla. Sen vieressä kasvava iiris taas ei ollenkaan. Toivottavasti ensi vuonna tulisi siitäkin edes jotain kuvattavaa.

Perhosbaari

Pikkuveli höpisi eräänä päivänä perhosbaarista. Eilen etsiskelin netistä tietoa sellaisen perustamisesta. Päätin kokeilla TÄLLAISTA ehdotusta . Ei muuta kuin kaapista etsiskelemään purkkia ja aineksia. Kotikaljaa, hiivaa ja sokeria. Kotikaljaa en löytänyt, joten uhrasin Isännän yhden saunaolusen. Siitä ei kauheasti kiitelty. ;) Meni hyvä aine hukkaan. Jaa, no, kysy sitä perhosilta.

Tänään Pikkuveli kävi keräilemässä omat kypsyneet mansikkansa ja kertoili toisenlaisesta vaihtoehdosta. Punaviiniä ja siihen niin paljon fariinisokeria, kuin saa liotettua. Ajattelin, että tehdään tällainen kenttätutkimus ja vertaillaan kumpi sekoitus on enemmän perhosien mieleen. Nyt ei sitten muuta, kun sitä vinkkua hakemaan ja fariinisokeria. Päätin tehdä sekoituksen joku päivä ennenkun Isäntä tulee töistä. ;) Kaatunutta maitoa on nääs turha surra. :)

Jos perhosille on baari, niin mulle sitten kahvipaussi ja banaanikakkua, rommirusinajäätelöä ja oman maan mansikoita. Viikonloppuna Tytär teki kesän ensimmäisen mansikkakakun omista marjoista. Nam hyvää. Satoa on tähän mennessä tullut noin yksitoista litraa. Näytän pitkää nenää harakoille ja rastaille, jotka ovat käyneet tsiikailemassa josko hekin saisivat jotain syödäkseen. Eivät saa, siitä on Isäntä pitänyt huolen. Teki mansikoille sellaisen hervottoman lukaalin, ettei tarvitse kumarassa kulkea.

Kivaa päivää kaikille.

Uutta ja vanhaa

Hmmmm, tästä mun blogista taitaa tulla oikea kukkahullun päiväkirja. No, minkäs totuudelle mahtaa. ;D