Kesäkukkia ja köynnöstukia

Laittelin jo muutamia kesäkukkia ja kuten kuvaan kuuluu haksahdin taaskin vaaleanpunaiseen, jota on ollut jo monena vuotena peräkkäin. Nyt kyllä pitkästä aikaa tuohon petuniaan, jota ei kuulemma tarvitse nyppiä, kun en ole nyppijätyyppiä. Toisena kukkana tuossa on jotain jonka nimen jo unohdin. Muisti on lyhyt kuin kanan lento. ;) Dianaa jota on ollu useana vuotena ja ostin nyt vain kolme kappaletta. Sitä laitoin kahteen amppeliin keijumekon kanssa ja yhteen tuommoisen petunian kanssa. Vielä olisi kolme parvekelaatikkoa johon pitäisi hommata kukat.


Heräteostona saapui kotiin tuo ihanan vaaleansininen seinään kiinnitettävä amppeli ja siihen hommasin samaan sävyyn lopelian. Viime vuonna oli parissa ruukussa sinivalkoista lopeliaa ja jotenkin tuntuu että tänä vuonna sininen voisi olla uusi väri niihin parvekelaatikoihin. Varmasti sen näkee sitten vasta, kun tulen kaupasta kukkien kanssa kotiin, että minkä väriseen päädyin.


Tein pari köynnöstukea josta tässä on toinen. Sen juurelle istutin kärhön (Pink Fantasy). Ei sitä paljoa kuvassa näy kun on vielä niin pieni.


Viime talvena tikkaat tulla rojahti katolta alas lumikuorman mukana ja taipuivat ihan linkkuun. Tikkaanpätkästä tein toisen köynnöstuen pujottamalla siihen kanaverkkoa ja kiinnittämällä sen rautalangalla. Tarkoitus olisi että joko ruusupapu tai hajuherne saisi siitä tuen.


Pääoven vieressä oleva alppikärhö on innostunut tekemään kukkanuppuja enemmän kuin koskaan. Muutama on jo avautunut.


Akileijan meinasin siirtää toiseen penkkiin, kun näytti että se kuolla kupsahtaa, eikä niistä ollut kuin yksi jäljellä enää. Siirsin sen viime keväänä kuitenkin vai eri paikkaan samassa penkissä kun en tiennyt mihin muualle se mahtuisi. Mutta näyttää ettei se sittenkää nuupahda jaksaa kukkia ja on vahvistunut jotenkin.


Kirsikkapuutkin on täynnä kukkia ja toivottaavasti sato on sen mukainen.


Omenapuun juurelle olen istuttanut hopeapäpläpeipin ja siinä on niin hauskannäköiset kukat.

Tälläinen katsaus pihan kuulumisiin. Seuraavaksi voisi pistää tulemaan pari kyssäriä viisaammille. Mutta siitä myöhemmin. Hauskaa viikonloppua kaikille. :)

Keltavuokkoretkestä rengasmatka

Viime viikolla käväisin metsästämässä niitä keltavuokkoja vaan kävi niinkuin arvelin. Ei löytynyt. Mutta sen sijaan löytyi kaikkea rojua ja roinaa. Että ihmiset viitsiikin heitellä kaikkea pitkin lepikkoa. Kai se on sitten helpompi lähteä monen sadan kilometrin päähän luonnonsuojelemaan ja sitoa itsensä kettingeillä kaivureihin ja puunoksille, kuin aloittaa se kotinurkista karkkipapereista ja tupakantumpeista, niin ja autonrenkaista, makupalapurkeista, kanistereista ja mitä kaikkea muuta kamaa sieltä sitten olisi löytynytkään.


Tosin joka paikkaan en päässyt vuokkoja katsastamaan, kun siellä oli tehty puunkaatohommia enkä viitsinyt könytä risukkojen yli hame päällä. Kaupunkireissulla ohimennen vaan aioin katsastaa paikan ja siinä vaiheessa oli jo niin nälkä että piti rientää jo kotia kohti ja pistää pottua porisemaan. Kumisaappaat tosin olin kyllä viskannut takakonttiin, mutta en farkkuja.


Vai tuliko tästä sittenkin monttubileet!? Koko ikäni melkein paikkakunnalla asunut enkä ollut ikinä täälläkään käynyt ja tätä pientä kaivantoa nähnyt.


Juu ei sinne passaa tipahtaa. Pikkuisen polvissa notkahti ja mahassa muljahti kun tutkiskelin kaivannon syvyyttä.

Päivä oli aurinkoinen ja ihana ja lämmin.........

Raesade

Eilenä kattelin ikkunasta ja meinasin hörpätä kaffeplörön väärään kurkkuun. Rakeita satoin niinkun Esterin saavista konsanaan.


Herneen kokoisia palluroita ropisi pitkin tannerta. Isäntä oli pihatöissä ja kävi mutkan sisällä ja painui samantien ulos takaisin.


Siellä se istutteli kaikessa rauhassa meille uutta mansikkamaata eikä näyttänyt haittaavan rakeitten kopsuttelut. Passaa sitten kesällä olla makeita mansikoita. Muutenkin on istutteluja tehty. Pottua ja artisokkaa ja myös valkosipuleitten taimia joita saatiin ystäviltä, jotka olivat laittaneet niitä syksyllä ja tuli kuulemma niin paljon. Toiselta ystävältä ollaan saamassa paprika kunhan on 'luovutusiässä'.

Ollaan myös harkittu biokompostoria talousjätteille, mutta on niin monenlaista mielipidettä siitä mikä olisi hyvä (ja se minkä hommaamista ehdotin on kuulemma liian kallis) ettei olla päästy yhteisymmärrykseen, joten sen laitto on venynyt ja venynyt. Viimeisin ehdotukseni olisi laittaa puucee jonne voisi laittaa myös maatuvat talousjätteet. Meillä on täällä näet sähkökatkoja silloin tällöin, joten olisi apu lähellä kun hätä on suurin. ;)
Mielelläni otan vinkkejä vastaan jos jollakin on kokemuksia kompostoreista ja noista puuceeistä (noinko se kirjoitetaan?).

Kevät keikkuen tulevi, mutta hauskaa alkavaa viikkoa vaan kaikille.

Valkovuokkojen pompsahdus

Launataina etsin kotipihan rinteestä elonmerkkejä valkovuokoista enkä nähnyt lehtiäkään. Mitenköhän huolimattimasti sitä tuli katseltua kun eilen oikein säikähdn kotiin tullessa huomatessani ihan kukkapenkissäni vuokkoryppään ja olihan niitä rinteeseenkin ilmestynyt.


Nyt vaan harmittaa kamalasti kun huomasin että kuvissa näkyy tahroja. Olen koittanut puhdistaa ja hinkata kameran linssejä mutta ei tunnu auttava. Täytyy varmaan viedä asiantuntijalle puhdistettavaksi ja kuinkahan kauan sekin sitten kestää. Toivottavasti ei montaa päivää ainakaan, näin kesken kiivaimman kuvaubuumin.


Kevättähdet kukassa ja löytyipä jo yksi narsissi. Narsissit eivät ole jostain syystä oikein menestyneet, liekö syy sitten jossain herkkusuussa vai missä. Nyt näyttää että niitä on tulossa vähemmän kuin viime vuonna ja joskus aikaisemmin kun olen niitä laitellut ei seuraavana keväänä ole näkynyt vilaustakaan.

Sateen jälkeen paistaa aurinko

Eilen sateen jälkeen aukesi ihan uusi aurinkoinen päivä. Jossain vaiheessa hoksasin että nythän kukat ovat märkiä. Tuli kiire hakea retkipatja jonka päällä voisi köllöttää ja kuvata.


Syksyllä istuttelin posliinihyasintinsipuleita paikkaan jossa aikaisemmin oli ollut marjapensas. Että ne on kauniita. Mukava siinä oli makoilla ja tiirailla niitä näin läheltä, enkä meinannut malttaa siirtyä toiseen paikkaan ollenkaan.


Näitä krookuksia tuli istutettua toiseen marjapensaan jättämään aukkoon. Krookus Pickwick näytti pahvilärpykässä lukevan, piti käydä lunttaamassa kun ei tullut vihkoon kirjattua, mutta onneksi olivat vielä pahvit tallella.


Kivaa oli myös seurata kuinka mehiläiset mukeltaa tuolla kukan sisällä. Nyt ne eivät enää ole niin siitepölyn peitossa kuin silloin kun kukat aukesivat. Mutta jotain hyvää sieltä silti tuntuu löytyvän, kun niin intensiivisesti pitää möyriä, jos vaikka jotain muulta pörräriltä olisi jotain jäänyt ryystämättä.

Sinivuokkoretki

Meidän tontilla ei kasva sinivuokkoja.....


.....joten lähdin merta edemmäs kalaan.....


.....sain polveen pihkaa.....


.....kaulahuiville kahvia.....


.....ja palasin kotiin neljä tuntia ja 150 kuvaa myöhemmin. :D

Onnenkantamoinen

Perhosia on näkynyt viimepäivinä muutamia. Sitruunaperhosten lisäksi on näkynyt nokkosperhosia ja yksi suruvaippa. Kahta viimeista en ole vielä saanut kuvattua. Kävi hyvä tuuri kun seurasin yhtä sitruunaperhosta ja maltoin odottaa rauhassa. Kohta niitä olikin kaksi.