Iiriksiiii!!!!

Tämä on ensimmäisiä kasveja joita pihalleni olen istuttanut ja kai tavallisin kurjenmiekka mitä olla saattaa (siperiankurjenmiekka?). Sain pienen puskan aikanaan veljeltäni ja hyvin on viihtynyt. Niin hyvin että se on osaksi syy miksi viehätyin iiriksistä, se on ollut niin helppo kasvattaa. Tai oikestaan se on kasvanut kasvattamatta. Mutta niin tiukka on juuristo, että kun yritin sitä viime syksynä jakaa niin olis ollu varmaan naapureilla näky, jos olisivat katselleet, kun 56 kilonen muori pomppii lapion päällä kuin kengurukepillä. Eikä inahtanutkaan vaikka koitin koko voimineni jyystää juuripaakkua halki. Siinä hommassa tuli hiki ja äitiä ikävä, tai oikeastaan Isäntää ja hänet sitten kutsuin apuun, eikä se ollut kuin yksi polkaisu ja halki meni. Mää että MITÄH, enks mää muka oo VAHVA ja tarpeeks painava. Vaan oli se sitten myönnettävä ettei ollut riittävästi ruista pohkeessa. ;D

Mutta tietysti kunnon puutarhurit ne syksyisin pesee ja viilaa lapiotkin uuteen terään, vaan semmosta ihmettä ei meillä ole vielä päässyt tapahtumaan.



Tänäm iiriksen olen joskus 'pelastanut' alennusmyynnistä. Molemmissa yllä olevissa kuvissa on sama kukka mutta valo-olot erilaiset. Ylempi kuva on otettu päivällä ja alempi aamulla. Ehkä oikea värisävy lienee jotain noiden väliltä. Tarkkaa et tiedä mikä iiris on kyseessä, kun lapussa luki vaan Iris (G). Nyt kun se on kunnolla juurtunut tuohon paikkaan niin näyttää että se kasvaa samaa vauhtia kuin tuo ylempikin, kunnon puska siinä nyt jo on.

Lisää tulppaania

Kaivelin lisää noita tämän kevän tulppaanikuvia ja tässä muutamia otoksia.



Golden Apeldoorn

Tämä tulppaani on ollut tosi kiitollinen kukkija. Istutin sipulit 2009 syksyllä, niinkuin monet muutkin tulppaaninsipulit pihassani. Silloin minuun iski oikein kuume kun piti saada lisää tulppaaneja ja ostinkin aikas monia. Keltainen on kumminkin väri jota pihassani on säästeliäästi, jotenkin se ei iske minuun niinkuin vaaleanpunainen, liila ja sininen. Mutta tästä tulppaanista olen kyllä tykännyt, varmaan senkin takia kun jaksaa kukkia.




Stocholm

Tämä tulppaani on ensimmäisiä pihaan istuttamiani ja yhä vain kukkii. Talo valmistui....öh...tuota noin kuusi vuotta sitten, vai miten se nyt oli. Kumma domestos iski, ollanko asuttu tässä nyt kuusi vai seitsemän vuotta?? No enivei kumminkin. Sain tämän tulppaaninsipulit äidiltäni, öööh siis muistaakseni....?! Nyt olisi aika vähän pöyhiäpaikkaa jossa ne kasvavat, koskapa se nurkkaus tuosta penkista jäi ruokkoamatta viime syksynä ja siinä kasvaa heinää, mutta en ole raaskinut koskea siihen ennenkun kukat ovat kukkineet. Kukka on tosi vaikea kuvattaa väriltään. Siitä tulee jotenkin räikeä kuvassa, mutta on todellisuudessa rehellisen punainen ja kaunis tietenkin. Istutin sipulit hopeahärkin joukkoon, ajatuksena että sieltä hopean ja valkoisen seasta tulisi punaiset kukat, mutta nehän ei kukkineetkaan samaan aikaan, tietenkään höh. Tarttis kai vähä ajatella enste....lisää.



Cool Crystal

Ensimmäinen kuva on vielä viime vuodelta. Istutin noita tulppaaneja kymmenen kappaletta armon vuonna 2009, mutta tänä keväänä sieltä ei noussut kuin yksi ainoa kukka. Tämä olisi NIIIIIN ihana tulppaani, mutta valitettavasti ei jaksa kukkia kuin pari vuotta. En tiedä tarttisko jotain extra hoitoa ja lannoitusta jotta saisi jatkamaan kukintaansa useamman vuoden.

Nyt on alkanut kukkimaan iirikset. Mulla on pihassa niitä kuutta eri plaatua. Yhenlainen hullutus sekin oli kun niitäkin piti saaha lisää. Niitäkin on niin ihania, että en panis pahakseni tutustua useampiinkaan eri värisiin siltä saralta. Tietenki sillä edellytyksellä et ois paikat mihin pistää. Se vaatis jo uuden kukkapenkin tekoa. Ja kukakohan se aatteli tänne muuttaissaan et ihan helppohoitosta pihaa ja ei montaa kukkapenkkiä...... Ruokahalu kasvaa syödessä ja kukkapenkit sitä mukaa kun edelliset täyttyy......

93 madonreikää neliömetrillä

Olen pikkuhiljaa lueskellut Ulla Lehtosen Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa -luomuviljelyn käsikirja kaikille kotipuutarhureille-kirjaa. Ajatuksena on ollut hankkia tietoa katteen käytöstä kasvimaalla ja sen hyödyistä. Jos vaikka selviäisi vähän helpommalla kitkemisen suhteen käyttämällä katetta. Ruotsalaiset ovat kuulemma laskeneet, että luonnonmukaisesti viljellyssä maassa on 93 madonreikää neliömetrillä, kun niitä tavanomaisesti viljellyssä maassa on vain 22!?


Nyt pikkuisen harmittaa kun ollaan kaikki ruohonleikkuujätteet hussutettu menehen eikä käytetty tätä vitamiinipommia hyödyksi kasvimaalla. Vaan ei hussuteta enää, tässä todiste. Ollaan jo saatu osaan kasvimaata katetta laitettua ja kunhan nurmikko kasvaa saadaan lisää. Tosin täytyy kyllä mainita ettei se kasvimaan kitkeminen ole paljoa minua rasittanut, kun Mies on hoitanut sen puolen kokonaan. Sipulia näyttää sitten meidän huushollissa riittävän tänä vuonna. Tuli laitettua tavallista, puna- sekä valkosipulia. Valkosipuli saatiin ystäviltämme ja se onkin ihan uusi tuttavuus kasvimaallamme.


Maa-artisokkaa on ollut jonkun vuoden ja hyvin ne näyttävät kasvavan tänäkin vuonna. Kyssäkaaliakin laitettiin kun se viime vuonna antoi ihan kivasti satoa. Siinä kyllä oli joku ötökkä, mutta kun ruiskutin sen rasvattomalla maidolla niin hävisivät pois. Jos näyttää että ilmaantuvat takaisin täytyy uusia ruiskutus. Ja tietennii salaattia on tulossa, vaan eipä ole kovin suureksi vielä kasvanut.


Tässä vielä pottuja, mieheni 'lempilapsia'. Jo helmikuussa hän alkoi puhumaan potuista ja oli kauhea kiire saada niitä purkkiin kasvamaan, että saisi mahdollisimman aikaisin omasta maasta satoa. No, siinä ne nyt kasvaa, purkkiin kylvetyt, hyvällä varrella. Ja mikä ettei, kyllähän ne ovat niin hyviä suoraan maasta kuokitut ja heti keitetyt perunat, jotta muiskis maiskis vaan, ihan vesi herahtaa kielelle kun miettii.

Pelkkää tulppaania

Hoksasin tuossa etten ole postannut paljoa ollenkaan kevään tulppaani kuvia, vaikka harva se päivä olenkin niiden edessä kyyköttänyt. Laitan tässä nyt muutamista parhaimpia kuvia. Täytyy vähän vielä etsiä josko löytyisi lisää ja laittaa toinen osio joku päivä.




Ice Cream

Tämä on varmaan ihanin tulppaani kokopihassa. Tilasin niitä toissa syksynä 10 kapaletta. Yksi sipuli ei tehnyt kukkaa viime keväänä ja tänä keväänä näkyvissä oli vain viisi, mutta kyllä ne on ihania.





New Desina

Samana syksynä istutin nämäkin tulppaanit ja näyttävät kaikki olevan hengissä. Nämä ovat aika korkeita tulppaaneja verrattuna Ice Creamiin, joka ehkä on vain parinkymmenen sentin mittainen, nämä melkein puoli metriä.




Angelique

Tästä Angeliquestakin pidän erityisen paljon. Minulla oli tätä ripsureunaisena, mutta omaa huolimattomuuttani 'tapoin' ne kun en heti istuttanut niitä takaisin maahan kun nostin ne ylös. Viime syksynä korjasin virheen ostamalla uudet sipulit, mutta pitää koittaa löytää sitä ripsureunaista vielä lisäksi.

Näyttää siltä että jotkin toissa syksynä istuttamani tulppaanit ovat hävinneet kuin piaru saharaan. ;) Se tietää sitä että syksyllä on lisää sipulikukkapussukoita kuopattavana. Tai ei pussukoineen vaan siis ne sipulit kuopataan. Ois tietysti kivaa jos löytyisi jotain uutta ja jännää.

Pongaa pupu

Kurkkaa kuvaa ja koita etsiä pupu. Se on vaki vieras pihalla ja sen ympäristössä. Kuva on otettu oman ompeluhuoneen ikkunasta.


Istuttelin krassit ja hajuherneet, en nenään, vaan miehen vanhan pyörän päälle. Toivotaan ettei herneet mene nenään näitä kasvattaessa, vaan kasvaisivat ihan kiltisti ja tuottaisivat iloa silmälle. Hajuherneet on etukorissa ja takana kukkaruukkuna vanha pallogrillinpohja.


Aikaisemmin tekemäni köynnöstuen laitoin tämän rehupääpiiklespojan irokeesin nostatukseen! ;D Takana on nimittäin hajuhernettä ja toisella sivulla maahumalaa ja toisella krassia. Tänä vuonna on siis tullut hommattua aiempaa vähemmän kesäkukkia, joten laitoin noista jäljelle jääneistä ruukuista ruukku-ukon. Sellaisen kuvan olen nähnyt joskus jossain puutarhalehdessä.


Pihalla aherruksen jälkeen on kiva lötkähtää pihan parhaalle paikalle lepäilemään, lueskelemaan lehtiä, juomaan kahvia ja syömään jäätelöä. Tässä onkin vetaistu muutaman kerran makoisat päivätorkut.

Kui täs näi kävi?

Mulla taitaa olla heikko luonne? Vaikka tää ei pitäis tulla itelle(kään) yllätyksenä, niin aina sitä yllättyy sen huomatessaan. Jos joku lähestyy mua ja kysyy 'tahtoisik sää?' tai 'haluaistiko ottaa?', ja jos kysymys on kasveista niin mää aina sanon joo, vaik'ei ois hajuakaan mihin ihmeeseen mää niitä sit rupeen änkeemään ja tunkeemaan!


Ystävä sanoi et hällä ois pari pensasta otatko, ja minähän otin. Oikeastaan niitä olikin sitten neljä, kaksi kutakin plaatua, jotka sain. Tässä kuvassa on tarhakotakuusama ja nyt oon koittanu hakea tietoja niistä ja sen verran oon saanu selville että, pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi, jossakin sanottiin kyllä että kaksikin metriä (?!), kumpi on sitten oikea tieto ja menestyy vain Etelä-Suomen suojaisilla pihoilla. Ainakin lapusta päätellen olisi punakukkaista lajia.


Toisissa purtiloissa oli tuomipihlajaa, lajikkeesta ei ole tietoa. Sirotuomipihlajan sanottiin kasvavan neljä metriseksi ja isotuomipihlajan jopa kuusi metriseksi. Että tarttis sit kattoo mihin ne tökkää, ettei käy ohrasesti. Onko tuomipihlajat herkkiä saamaan jotain ötököitä? Kun siinä näyttäisi olevan joku joka käpristää lehtiä.


Velipojalta sai sitten papuja. Oon väittäny kaikille että ruusupapua, mutta se olikin härkäpapua ja pensaspapua. Tässä vaiheessa pavuista on itänyt vain yksi härkäpapu ja toisesta vähän näkyy viherrystä, vaikka kyllä liotin niitä ennen kun pistin multaan. Itseltä löytyi vanhoja krassin siemeniä ja ne on iloisesti tulossa, samoin kun viime kesältä säästetyt hajuherneen siemenet.


Toiselta ystävältä sain kurpitsan alun, kesäkurpitsan, tavallisen pitkän vihreän ja keltaisen pyöreän sekä chilin ja jonkun yllätyksen. Tässä kuvassa on chili ja yllätys, mutta kumpi on kumpi niin en enää tunnista?!


Tässä olisi tunnistustehtävä kaikille tietäväisille. Mikä kasvi tämä on??? Saaja ei tiennyt eikä kasvin antajakaan enää muistanut. Tiedosta oisin kiitollinen jos joku tunnistaisi ja vaivautuisi komentoimaan asiasta.

Huomenna olisi tiedossa lapiohommia että saatais pensaat kasvamaan. Hauskaa viikkoa kaikille.

Koristeomenaa

Kaupunkireissullain törmäsin, melkein kirjaimellisesti, niin ihanaan näkyyn että polvissa notkahti. Harmitti tosi paljon ettei kamera ollut mukana.


Niinpä sitten kotiinpaluun ruuanlaiton ja syömisen jälkeen oli pakko palata 'rikospaikalle' kamera mukanani ja ottaa pari kuvaa.


Koristeomenapuut olivat tulvillaan kukkia. Tämä tummemman värinen oli vielä nupussa.


Reissulla tuli otettun 116 kuvaa, vaikka tosin siinä on mukana myös ystänäni pihasta otetut, kun pokkesin hänen luonaan ohimennessäni.


Ystäväni sanoi minua kukkahulluksi, mistäköhän syystä?! ;D