Alkuviikosta vierailtiin ystäväni pihalla ja puheltiin puuta heinää. Vein hänelle muutamia kasveja pihaltani, pari plaatua iiristä ja paria mehikasveja tai jotain.
Ystäväni lupasi laitta minun tuomat 'lapsoseni' kasvamaan, joten täytyy syksymmällä käydä katsomassa miten ne ovat viihtyneet. Eipä tullut niitä kuvattua, mutta kuvailin hänen pihaansa ja näitä kasveja ei minun pihallani ole.
Tämä ei onneksi ole oikea, siksi se onkin niin kiva.
Varoittelin ystävääni yhessä sähköpostissani, että nyt kun heillä on oma piha, niin se työ ei lopu koskaan. Kaikenlaisia suunnitelmia kun pukkaa ihan väkisin. Siinä vaiheessa kun on siel kontannu, kääntäny ja vääntäny ja on polvet kipeet, käsiä pakottaa ja sää aattelet et mää hullu rupesin taas, mut en varmasti ennää. Ja ku oot saanu kaik valmiiksi ja aattelet vaa huilata ja antaa olla, nii kolmen sekunnin päästä sää katot johonki suuntaa sillä silmällä et mitähän mää tonne tekisin!?! :D
Nii et ei maha mittään. Ois tää kiinanlaikkuköynnöski nii kiva tohon meitin pergolaan jahka sen saa maalattua.
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti