Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpötys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpötys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. toukokuuta 2015

KEVÄT HÖPINÄÄ

Enpä arvannutkaan että tulee näin pitkä blogitauko. 
Nyt tämä hiljaisuus saa riittää.
Kysymys kuuluu:
Tiedätkö mikä on 
pientä
pörröistä 
ja 
pehmeää?


Ja niitä on viisi.


Sydän sulaa.


On niillä nimetkin,


vaan hupsistakeikkaa


ne unohdin.

Kahdeksan viikkoisia söpöläisiä, mutta yksikään ei ole tulossa meille. Vaikka hiirikissaa voitaisiin tarvitakin, sen verran on kuulunut rapinoita ylhäältä. 

Hilpaisaa kevätpöhinää vaan kaikille, jos siellä vielä kukaan on kuulolla.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

UUDET SAAPPAAT


Kyl mää näist niin kauhian paljo tykkään.

maanantai 26. toukokuuta 2014

TAPAHTUIPA HELMIKUUSSA

Oltiinpa rapsakkaana talviaamuna Pandan kanssa aamulenkillä. Minä kuljeskelin vähän liian ajatuksissani ja Panda juoksenteli irrallaan metsässä.

Eikä aikaakaan, kun VOI KAUHISTUS.

Panda riensi iloisena tervehtimään koiraa, joka oli emännällänsä hihnassa. Ja se ruoja kävi heti kiinni. Siis se koira ei emäntä.
 Tuli reikä tassuun ja kaulaan korvan alle. Ruhjeita kylkeen ja hampaan jälkiä myös takapäähän hännän tyveen.



Koirakko asuu tässä meidän lähettyvillä. Vaikka kumpikin käy ahkerasti samassa metsässä, olen tavannu ne siellä vain kerran, vuosi sitten.
Se seeferin kokoinen musta koira ei pidä toisista koirista. Joten emäntä pelkää koko ajan, et se puree jotain, mutta eihän koira tiedä mitä emäntä pelkää, niinpä se katsoo asiakseen puolustaa emäntää. 

Periaatteessahan tää oli mun oma vika, koska mulla oli koira irti. :( Sen jälkeen olen koittanu olla valppaampi, jos Panda on irrallaan metsässä ja ottaa sen hihnaan, jos huomaan tai kuulen ääniä et joku on tulossa.

Olin pieni potilas.
Tästä selviydyttyämme sai Panda vielä hotspotin kaulaansa. Eläin lääkäri arveli, että siellä olis ollu vielä yksi reikä joka oli jäänyt huomaamatta, kun se ei vuotanut verta, ja jonka Panda sitten rapsutteli rikki.

Huono kuva, mut parenpaakaan ei oo.
Tän jälkeen ollaan kohdattu se koirakko pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuultiin mustan koiran haukku pihaltansa, kun oltiin lenkillä, Panda alkoi vinkua ja tärisemään. Toisella kertaa tultiin tiellä vastakkain. Oisittepa kuullu kuinka rumasti Panda haukkui mustaa koiraa. Taisi sanoa pari valittua sanaa.

maanantai 19. toukokuuta 2014

LAISKA PUUTARHURI


Tänä keväänä on laiskuus ollut ihan huipussaan.
Ei oo tullu blogattua, ei oo tullu kuvattua.
Hortoilunoomi se uinuu talviunessaan ihan onnellisena rähmää silmä kulmissaan. ;D


Mutta nyt alkaa uus elämä
(ku näkis vaan).


Ainakin sen verran oon tänä aamuna pistäny kontaten, et muutaman kuvan näppäilin aamulenkillä ollessain.


Panda se ihmetteli minne mää aina katosin, kun piti puskia pöllytellä, eikä matka meinannut edistyä ollenkaan.


Tavattiinpa kotiin tullessa koirakamukin.


Jotta ei tulis heti kaikkea kerrottua, pitää jättää se kohtaaminen uuteen postiin. ;D
Jos sais pyyhittyä rähmät silmistä ja intoa bloggaamiseen. Osa jutuista pitää varmaan kertoo takaumina.
Kevväällä on sattunu ja tapahtunu, nääs.

Muhevaa maanantaita kaikille mullan möyrijöille. ;D

tiistai 25. maaliskuuta 2014

HAASTENAISET KAHVIKUTSUILLA


laittoivat haasteita tulemaan. Tässä nyt yritän väkertää jotain vastauksia kysymyksiin.

ENSIN SADUN KYSYMYKSET:


1. Millainen sinun sisustustyylisi on?

Kompromissi. Tykkään ite maalaisromanttisesta tai rappioromanttisesta sisustuksesta, mut meitä on kaksi, joten toisenkin mielipide täytyy ottaa huomioon.

2. Mikä on lempi huoneesi tai huonekalusi? 

Makuuhuone, tykkään nukkumisesta.

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa? 

Lankoihin. ;)




 4. Mihin asioihin elämässä satsaat?

Perheeseen ja läheisiin ja ystäviin.

5.  Mistä onnesta unelmoit?

Nyt pääkoppatietokone tilttas. Tää on nii vaikee, etten osaa sanoo nyt mittään.

6. Missä olet tunnollinen?

Pidän mitä lupaan.

 7. Mikä on miehen paras ominaisuus? Mikä on naisen paras ominaisuus?

Rehellisyys, luotettavuus ja huumorintaju. Pätee kumpaankin sukupuoleen.

8. Mikä on elämässä ihanaa?

Elämä itsessään.

9.  Ja lopuksi puutarha-aiheinen kysymys. Jos puutarhakeiju vierailisi luonasi, saisit toivoa ihan mitä vain puutarhaasi, mitä se olisi?

Toivoisin, että joku suunnittelisi uudestaan koko puutarhan ja tekis myös. Ite saisin kattella vaan ikkunasta kun työt etenee.


SITTEN SAILALTA TULLEET KYSYMYKSET:

1. Lempivärini sisustuksessa

Se vähän vaihtelee. Mutta väreistä ylipäänsä tykkään monestakin vaan ehkä ei niin paljon vihreästä tai oranssista.

2. Designesine tai -huonekalu, joka ei ikinä tule meille.

Anteeks vaan, nyt tää muotokieli ei puhuttele mua. ;)




3. Hurmaavimmat henkilöhahmot tv:ssä

Hyacinth Bucket, Jane Marple, Hercule Poirot, Uuno Turhapuro, Justiina. 

4. Suosikkini leivonnassa

Kuubalainen leipä helppoa ja hyvää. Kannattaa kokeilla.


5. Viisi blogisuosikkia

Ulvova peittomylläri pienen koiran suuria ajatuksia

Neulova narttu käsityöblogi

Tina's puutarhablogi

Jatta soheltaa käsityöblogi

Keräilijän puutarhassa puutarhablogi


Sen verran laiska kyllä nyt olen etten jaa haasteita eteenpäin. Saa ottaa mukaan, jos tahtoo ja laittaa viestiä niin poikkean lukemaan. Mutta käykäähän tutustumassa blogeihin, jos sattui uusia tuttavuuksia olemaan.


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

VIHDOINKIN!!!


On lunta
ja pakkasta.

No ainakin vähän ja ehkä vain vähän aikaa, mutta mä oon niiiiiin kyllästynyt tuohon märkyyteen.


Pandan jalatkin on jo ihan harmaat ainaisesta kurassa tarpomisesta.
Toisin sanoen siis kunnon pesua vailla.

Joulukuu menikin sairastellessa.
 Huomen ois lekuri ja katotaan mitä tohtorinna sanoo tälle neljän viikon päristelylle. 
Siis tiiättehän te, se venäläinen tanssi (ripaska). ;D


Tänä vuonna, tai siis  viime vuonna, mut tänä talvena laitettiin lintulauta ajoissa.
Ollaan saatu tämmösiä vakivieraita. 
Oikeen ovat hyvä kuntoisia ja toinen on niin rohkea, että sitä saa ihan rauhassa toljottaa terassilla ja se vaan SYÖ. On oppinut avaamaan lintulaudan katon ja pääsee suoraan siemen apajille. :D

Oravien lisäksi on näkynyt käpytikka, närhi ja tilhi, tavallisten tinttien joukossa.
Herra Harakkakin käy napsimassa talipallosta suupaloja. Siitä ei kyllä ois niin väliä.
Lähipuussa oli yks vuosi harakan pesä ja sen jälkeen harakoita on vieraillut kymmenen hengen laumana pihalla. 

Näinpä se on alkanut tämäkin tammikuu tepsutella kohti kevättä. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille. :D 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

SE ON SYSSY NY


Metsälenkit ovat alkaneet.
Kiitos syksyn, joka on lakastuttanut heinikon ja saanut punkit pois päiväjärjestyksestä.
Kuinkahan monta inhaa otusta tulikaan nipsastua karvaturrista irti. Punkkikarkotteesta huolimati.
Oikeen isoja möllyköitä. Yäk!


Wiuuuuhhhh!!!


Metsässä ihminen rauhoittuu.
Nautin vaeltelusta sammalmättäillä ja koiruus juosta jolkottelee ympäri ämpäri.
Siitäkin oon ollut tosi iloinen, että pihallamme on tänä syksynä näkynyt Jänö, Karhu, Kettu, Ilves, Mäyrä ja Peura. ;D

TÄSSÄ MUODOSSA.

Ihanalle pojanpojalle vaunupeitto Villi Pohjola by Terhi Viinikanoja 

Siis mulla on ollut kaamee, ei kankkunen, vaan NEULOOSI, joka yhä jatkuneeeeeeee.
Koitan siitä huolimatta piipahdella täälläkin.

Kaunista keskiviikkoa! 

perjantai 27. syyskuuta 2013

ETTEI AINA OLIS POTTUA


Niin tekasinpa päivänä muutamana kasvishöystöä pannulla. Oman maan satoa siinä on sipulit ja kyssäkaali. Oli muuten hyvää syötävää. Pikkusen kun jättää purupintaa, eikä paistele lötköksi, niin avot. :')

Tänään meillä kyllä hernerokataan. Keitto on porissut hellalla tunnin verran ja näyttääpä siltä et kohta olis kystä kyllin. Mut HALOO, kannatti tosiaan tehdä ruokaa josta joutuu osan pakastamaan, kun pakastin on TÄYNNÄ. ;D

Hei MiniÄ! Maistuisko teille hernerokka?

tiistai 17. syyskuuta 2013

Tant vit & beige


Juhlii kolmivuotista blogitaivaltaan. Siitä johtuen siellä suoritetaan kirja-arvonta. 

Kirjana on Mitt liv på landet: Fyra årstider, joka on tänä syksynä julkaistu.


 Arvontaan pääset TÄSTÄ klik

Käykäähän kurkkaamassa! 


perjantai 2. elokuuta 2013

Du och jag Alfred




 Joissakin blogissa on ollut nenäkuvahaaste.

(Täplätytöt klik)

Päätin osallistua tällä nenällä.


Ja joissain on ollut tassu kuvia.
Osallistun tällä tassulla.
Ne kuuluvat...


Alfredille.


Alfred vei palan sydämestäni, kun kävin kuvaamassa 
siskoa ja sen veljeä.
Rotu on chihuahua, väri brindle ja ikä 8 viikkoa.


Kuka voisi vastustaa? En minä ainakaan.

Mukavaa viikonloppua.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Nyt nappaa

kaikille blogia lukeville jaetun tunnustuksen.
Joten kiitokset LAURALLE!

Säännöt:

- Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi
- Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
- Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
- Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Koska tunnustuksia on kiva jakaa, niin ajattelin minäkin antaa tämän sinulle, joka luet blogiani. :)


Tässä samalla pari kuvaa Kolin mökkireissulta.


Arvokalasaaliini jouduttiin päästämään takaisin järveen. Alamitta oli 50cm ja pahimmoiltaan pari kolme senttiä pituudesta uupui. Arvelin, että lakatut varpaankynnet sopivat hyvin kuvaa kalan kanssa. Onpahan todistusaineistoa jälkipolville. ;D

Kivaa päivää sinulle!

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Papana poikineen


Kesän ensimmäinen mustikkasaalis korkattu. :) 
Kuppiin mahtuu 4dl, mut onhan se parempi kuin ei mitään.
Poimin nuo tuosta talon päädystä mistä varvikko alkaa.
Panda oli irrallaan mukana poimimassa, mutta sillä oli oma suu lähempänä kuin kontin suu. ;)
Siinä vierekkäisiä puskia poimiessa kuulin verkkaista askellusta.
Joku liikkui lähistöllä vaan en nähnyt ketään.
Vähän ajan päästä hoksasin liikkujan. Peura (kai? en erota peuraa kauriista)
 laidunsi parin kolmenkymmenen metrin päässä.
Aattelin etten mää virka mittään koiralle ja niin me sitten kolmisin poimimme mitä kukakin.
Peura siirrtyi tontin alareunaan ja jossain vaiheessa Pandakin havahtui 
tiirailemaan kahdella jalalla maisemia.
 Ilmiselvästi huomasi ettei hälle oltukaan kerrottu kaikkea.


Samassa peura korskahti ja lähti lipettiin koira perässään.
Ei tarvinnut kauaa huudella, kun Panda jo tuli takaisinpäin.
Totesi kai ettei voi voittaa sitä juoksukisaa.
 Kävi kuitenkin tarkastamassa kaikki jäljet jossa peura oli liikkunut,
ennenkuin tuli emännyksen luokse namille.


Meillä on ollut pari papanakonetta hoidossa isäntäväen lähdettyä ansaitulle lomalle.
Hyviä syömään ja kovia kakkaamaan sanoisin. ;D
Sen verran homekorva olen että jo unohdin tuo vaalean pupun nimen.
En ole ihan varma oliko se Roope vai mikä.
 Semmonen on blondin muistikapasiteetti. 
Tuo tummempi on varsinainen sottaiita vaikka tyttö onkin. 
Papanoi enemmän muualle kuin vessanurkkaan. 
Ja haluaa puolustaa valtakuntaansa tunkeilijoilta, kuten siivoojatädeiltä.
Että ei oo ihan nimensä veroinen Nuppu. ;D


Varovaisesti koitin eilen näyttää Pandalle pupuja, mutta niin kummia otuksia olivat sen mielestä,
että puolentoista metrin hajurako piti jättää.
Puputkin äänestivät hajuraon puolesta  ja tinttasivat koivellaan häkin reunaan.
Kai koira oli niitten mielestä liian höselö kun vikisi ja kurotteli vaan nenäänsä 
lähemmäs.
Ei tullut sydänystäviä heistä. ;D


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Koristuksia


Olipas meillä helteiset hetket, kun pieni Neulomomme kokoontui KukkaRouvan kesäpaikassa.
Kuvassa hänen luovan inspiraation tuloksia. Ei antanut Isännän hävittää kuivettunutta katajaa, vaan muovaili siitä pihaan komian koristuksen. Se on kuulemma vielä keskeneräinen. Hauskalta tuo nytkin näyttää ainakin minun silmääni.





Pari melkein kukkinutta tulppaania piti myös kuvata.


Kukkii tuo havupuukin. Kivoja kikkareita.

Hiki päässä siellä jotkut neuloivat.
 Minä tyydyin tällä kertaa vaan pyörittelemään peukaloita. 
Jotenkin tuntui liian hikiseltä ottaa käsiin villalankaa. 

Huomasin juuri, että ensimmäiset iirikset ovat avanneet kukkansa meidän pihalla.
Ne kaipaavat lähempää tarkastelua,  joten pitemmittä puheitta silirimpsis vaan. 

Hauskaa kesää!!!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Mitä eilen tein

Hortoilunoomin pikku apulainen

Kukkii

Marjapensaitten alustasta rikkiksiä... nii o hirrrrveesti

Kahvitauko.. ja apulainen tunki osingoille

Kukan jämät.... nättiän tämäkin

Aho-orvokki
Uhmasin lunssaani ja könysin pihalla rikkaruohosavotassa. Pilvisellä säällä mukavampi hommailla. Ei tuu niin hiki vaikka hiki tuleekin. ;) Kaikkea en jaksanut tehdä. Vielä jäi ruopsutettavaa. Mutta kylläpä päikkärit maistuivan hyvältä työrupeaman jälkeen. Hyvä kun sai ittensä hereille.
Pikkusen oli kisaa tuon koirulin kanssa, että kumpiko se oikeen ruopsuttaa tätä pihaa. Ja mitkä ne onkaan rikkaruohoja. Sen mielestä voikukanlehdet maistui yhtä hyvältä kuin tulppaaninkukkakin.

Ihana auringonpaiste, mutta tänään se taitaa paistaa mun hihaani. Eli laiskotteluks mennee. Haitanneeko tuo? Ei ne hommat siitä mihinkään karkaa. 

Mukavaa tiistaita kaikille.