Tuhkaa ja tomua

 Minä tein sen. Levittelin tuonne talon päätyyn nurmikolle tuhkaa. Oiskohan ensimmäinen kerta tässä talossa, tai ikunaan. Nyt kun tänä talvena on taas kaadettu tuosta metsän puolelta pari havupuuta, niin ehkä nurmikko viihtyisi paremmin eikä neulaset happamoittais maata liikaa. I hope so.

 Kaksi pänikällistä sinne heittelin. En tiedä riittääkö vai täytyykö vielä viskoa tulevia tuhkia. Ehkä tuota takkaa poltellaan kuitenkin jokunen kerta vielä ennen kesää.

Pohdinnassa oisi myös tuo talon toisessa päässä oleva pieni kukkapenkki. Siihen tuli 'vahingossa' tuota vuorenkilpeä. Tarkoitus oli vain väliaikaisesti täyttää tyhjät aukot mutta kuinka ollakaan nyt siinä ei sitten kasva mitään muuta kuin vuorenkilpeä. Näyttää siltä että muut kasvit ei viihdy noitten juurella. Ehkä joku puutarhuri ois tiennyt sen jo etukäteen, mutta tää näköjään mennee kantapään kautta oppiessa. Oisko kellään mitään rakentavia ja viisaampia ehdotuksia????? Että mitä siihen ylipäätään kannattaisi laitta ja mikä viihtyisi???? Tuo penkki on itään päin ja enimmäkseen varjossa. Tosin vasemmanpuoleinen pää on kuitenkin enemmän auringossa kuin toinen. Mittaa penkillä on noin 1mx4m ja syvyttä 30-35cm. Mietin myös että pitäisikö tuota multatilaa kasvattaa latomalla vielä yksi kerros tuollaisia muurikiviä tuohon päälle tai vaihtoehtoisesti kaivaa syvemmälle. Joka tapauksessa haluaisin eroon noista rehuista. Tätä olen mietiskellyt pääni puhki, joten tällä hetkellä se vuotaa kuin seula. ;D Eli mietintä jatkuu.....

Nysse alkaa, iik

Ystäväni kysyi minulta tännään olenko kylvänyt jo mitään siemeniä. Painokas vastaukseni oli, että EN. Sitten kun menin kauppaan, ostamaan ihan jotain muuta, tarttui käsiini jotain ihan muuta. ;) Nyt näyttä siltä että sisäisen puutarhurini pikkurilli on herännyt talviuniltaan. Edellisen kerran kaupassa käydessäni bongasin daalioita ja gladioluksin ja muita, oli pakko pysähtyä katsomaan mitä oli tarjolla. Koko ajan kuitenkin hoin mielessäni itselleni: ''Sää et voi ostaa noita, sulla ei oo mitään paikkaa mihin laittaisit ne. Sää et voi ostaa, et voi ostaa, et voi, et voi...... jne''. Kestin sen kuin nainen ja kävelin pois. Tänään taas kurkkasin mitä oli tarjolla ja hoksasin et onhan meillä kasvimaa. ;D Eli lehtikaalia, mustajuurta, silpoherneitä, kyssäkaalia, kesäkurpitsaa, retiisiä, ruusupapua, tarhakehäkukkaa ja kelloköynnöstä tarttui hyppysiini. Niin että mites nyt suu pannaan? Pannaanko mutrulleen vai mytrylleen, vai syksyllä nams, nams, muns mums ja slurpsista?!

Loma kuvina

Missä meijän mökki o?

Ilima ku morsian ja maissematki.

Hyvää ruokaa, teki sitä toiset tai me ite vai oliks ite tehdyt sittenki parempia?

Hiihtoo, juoksulenkkiä, lukemista ja pari senttii sukan neulontaa. Tai siis mulla enempi lorvintaa.

Muumipappa.

Mahtavat revontulet. Harmi ettei saanu parempii kuvii.

Mitäh?! Onks pakko jo lähtee kotiin?

Lupasivat aurinkoa

Tv kolmosen Miina metronomi ;) ennusteli aamulla päivän säätä. Hänen puheista päätellen oli aurinkoa luvassa. Niinhän tuo näyttää sitten paistavan. Ihan kivaa vaihteeksi. Jospas tää meikäläisen mökkihöperyys olisi päättymään päin tällä erää. Hope so, sanottais kolmannella kotimaisella.

Mun digijärkkäri on edelleen huollossa, joten tyytyminen on tähän pokkariin. Saapas näkee saanko sen edes ennen hiihtolommoo takasin vai pittääkö lomakuvatki sihdata tällä.

Tämmösen tunnustuksen sain Tuijan koti ja puutarha-blogista. Kiitoksii kovasti. Tämä pitäisi sitten jakaa viidelle blogille joille toivoo lisää lukijoita. Ööööö, tuota tätä en ollukaan muistanut miettiä. Täytyypä siis mietiskellä ja lisätä jälkeenpäin, mutta jos joku nyt tämän bongaa ja haluaa, pankoon viestin kommenttilootaan niin olkoon hyvä vaan. :D

Kuka on käynyt minun puutarhassani?

Kuka on syönyt minun kukkapenkistäni?

Onko se vierailija Kolme pientä karhua vai joku muu pörrökarva? Ehkä pikemminkin 'Sä olet minun Bambi'  tyyppinen vaeltaja. No, se nyt on ainakin selvää etten minä ole mikään Kultakutri. Onhan mulla nuorena ollut tukka vyötärölle asti, mutta nykyisin Kultakutrin asemesta taidan olla Nysäpää. ;) Kolmen sentin haivenista ei paljon lettejä laiteta. Sen verran tuota tukkaa kuitenkin on, että siitä pystyy vielä hyvin tukistamaan. Meinaan ettei tartte laittaa teippiä ja nykästä. Tosin Äiti ei tukista, elämä tukistaa. Joskus.

Meillä ryskätään

Ei saanut mysrky puita kaatumaan tontiltamme, mutta Isännällä on sisäinen pieni metsuri hieronut käsiään yhteen jo hyvän tovin. Tänään se on päästetty valloilleen, kuten kuvista näkyy. Neljä kuusta kaatui ryskyen sen päristelyn tuloksena. Riittää ensi talvenakin poltettavaa takassa. Halkopinoon liiterissä onkin tullut tänä talvena iso kolo, kun joka päivä on poltettu ainakin takallinen puita talon lämmitykseksi. Niin ja viime viikonloppuna Isäntä paistoi muutaman ohrarieskan leivinuunissa. Olivat muuten eri makoisia. Nam!
Mukavaa viikonloppua kaikille.

En ole mikään piironkinjalka

Mä vaikka tässä istun ja vartoon

Oon suora niin kun Eiffelin torni

Ja ryhti on kuin Holkerin Harrin

On runojakin laatikko täynnä

Mä Bahamalle varmasti lähden

Ja elokuvatähtiä tiiraan

Mä istun vaan ja sua hirveesti rakastan

Sitä vaan että kotka on laskeutunut. ;D  Eli Äidiltä ja Isältä saatu piironki tulla tupsahti matalaan majaamme ja se on kuin tehty tuohon paikkaan. Piironki on ollut vanhemmillani ainakin 40 vuotta. Silloinen naapurin rouva oli ostanut vaatekaapin ja tuo ei enää mahtunut hänen kämppäänsä joten hän pyysi, että Isäni hommaa sen pihalle ja pistää palasiksi?! Äiti kysymään, että onko se pakko hajottaa? Ei kuulemma ollut, kunhan pois veisivät. Maksua rouva ei halunnut, mutta Äidilläni sattui kukkarossa olemaan kaksi kymppiä ja sen hän antoi rouvalle. Alunperin piironki on ollut petsattu, mutta jossain vaiheessa maalattu. Tarkoitukseni on kesämmällä maalata se uudestaan, tällä kertaa valkoiseksi. Kyselin jo velipojalta, joka on puuseppä, alustavasti neuvoja miten se olisi paras tehdä, miten hioa ja mitä maalia käyttää. Mutta täytyy palata asiaan vielä uudestaan sitten kun on ajankohtaisempaa. Että sitä odotellessa. Jep jep.

Ryntäys ulos pakkaseen....

 .... tapahtui aamusella, kun huomasin jonkun mollikan paahtavan (?!) ihan oranssina. Pakko oli riuhtoa vaatteita päälle alta aikayksikön, ettei se vaan kerkeä livahtaa pilven takse piiloon. Ehdinpäs! Muutaman kuvan sain otettua digipokkarilla, nääs nyt se järkkäri on mennyt puhdistukseen. Sanoivat että saattaa maksaa se puhdistus jopa satasen, kääk. Mut ei kai auta itkut markkinoilla, jos meinaan haluaa roskattomia kuvia. Ja kyllä hän haluaa, ettei tarvii vielä siirtyä verenpainelääkkeisiin. ;D Tämän jälkeen olikin aika keitellä hyvät aamukahvit ja rieskaa palan painikkeeksi, koska olen sen arvoinen, sekä pikkuisen puikoilla nitkuttelua jotta sais villapuseron äkkiä valmiiksi. Kivaa viikkoa kaikille!