keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan kun löysi oikian osoitteen


Meinaan jotta homma on edistynyt. Alkutilanne näytti siis tältä. Entinen vanha kasvimaa, nykyinen murheenkryyni eli peltokortteen valtakunta. Jouduin antamaan luovutusvoiton sille hunsvotille joka aina riehaantui lisää mitä enemmän sitä kitkin. Takaa möyhitystä osasta lähti ne väliaikaissijoituksessa olleet mansikantaimet uuteen paikkaan.


Ala on ollut mansikkakatekankaan alla koko kesän ja vieläkään siitä ei lovuta. Alimmaiseksi laitoin sanomalehtiä ja päälle siis tuota mansikkakatekangasta ettei vaan mihinkään jää kortteelle rakoa pilkistää ilimoille. Takana kivien edessä näkyy tuleva perennapenkki.


Tässä olisi sitten yrttitarhanlaatikot sovitteilla. Pyörittelin niitä paikasta toiseen, mutta tuohon ne sitten jäivät. Oisivat ehkä saattaneet olla hiukan pienemmät. Mutta mahtuupahan vaikka kesäkukkia kasvamaan. Tarkoitus olisi vielä laittaa laatikoiden ympärille kuorikatetta, jahka Isäntä kerkiää sitä noutamaan.


Homma jumittui siinä vaiheessa kun halusin nostaa multatilaa ylemmäs ja tuota puupalikkanauhaa sai metsästää joka ikisestä kaupasta mitä mieleen juolahti. Onneksi sentää vielä löytyi. Noissa kivien pyörittelyissä tarvitsin Isännän apua, vaikka ensin sain isompia liikuteltua, niin jossain vaiheessa voimat vaan loppui tykkänään eivätkä ne liikkuneet kirvelilläkään vaikka kuinka ähisin.

Mutta kumminkin takana kulmissa on syyshortensiat, jotka on varman kolme vuotta odottaneet paikkaa mihin ne istuttaa. Niiden välissä on kurjenmiekka Vaarin tossua. Halusin sen tuonne taakse koska se kukittuaan tuppaa ränsistymään niin ei ole ihan näytillä siinä vaiheessa. Hortensioitten edessä on jotain kuuliljaa, ystävältä saatua, joka sekin on ollut vain lätkäistynä johonkin tiukkaan paikkaan väliaikaisesti eikä sen vuoksi ole kasvanut, pysytellyt vaan hengissä. Nyt on ainakin tilaa kasvaa. Edessä on sitten valkoista karpaattienkelloa. Tarkoitus olisi vielä istuttaa tulppaaneita yms. niin saa kevätiloa silmille.


Tältä paikka näyttää terassilta katsottuna. Ehkä näkymä on pikkuisen parempi kuin se entinen rytökasa joka siinä sijaitsi. Keskenhän se vielä vähän on, viimeistely puuttuu. Ja nyt kun se on tuossa vaiheessaan, on ruvennut harmittamaan miksen laittanut tuota perennapenkkiä tuohon lähimpään kulmaan vinottain ensimmäiseksi????? Häh. Ei kuulkaa käynyt mielen vieressäkään tuommoinen vaihtoehto. Ajatteli vaan että kun nuo hortensiat kasvaa niin ne olisiva taaimmaisena, mutta oishan ne pikkuisen peittäneet tuota yrttihässäkkää. No, se on ny siin. Alla viellä muistuttimeksi minkälainen paikka oli KAUHEIMMILLAAN ennen marjapensaitten siirtoa, revi siitä. ;D

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Suma seisoo ja miehet nukkuu


Tai no, oikestu tuossa pitäisi lukea, suma seisoo ja NAINEN nukkuu. Mää oon ollu ihan SYYSVÄTYS. En oo saanut aikaiseksi tehtyä palio mittään niistä miljoonasta asiasta, jotka keksin tehtäväksi tänä syksynä. Vaikka ensin ajattelinkin, ettei tartte tehä muuta kuin ne normaalit syystyöt. Jos oon sisällä, en saa mentyä ulos ja jos oon ulkona, en saa mentyä sisälle ja silti tuntuu, ettei hommat skulaa ja etene. Mutta, kuten näkyy kukkasipuleita ostin kumminkin. Eivät ole vaan vieläkään maassa.


On meijän pihalla joku silti ahertanut. Siis mun Miäs. Meijän mansikkamaan piti tulle ensin tähän kohtaan, mutta suunnitelma muutui hovissa ja paikkaa siirrettiin. Nyt tähän pitäisi tulla kukkaketo. Mulla piti olla jossain siemenpussi, jonka olin vahingossa (?) ostanut pari vuotta sitten. En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa. Suunnistin kauppoihin. Arvatkaa löytyikö. EI. Niitä kuulemma tulee keväisin ja ne menee heti kaikki. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää kylvöaikaa? Sitten kattelin josko löytyisi mun himoamaa kirsikkaluumua. Olin nähnyt sellaisen keväällä (kuinka ollakaan), mutta en silloin ostanut kun en tiennyt mihin sen istuttaisin. Nyt tiesin, mutta ei siellä ollut, muita puita kyllä oli pilvin pimein. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää istutusaikaa? No, mut mansikat on nyt ainakin istutettu.




Mun Miäs ja mun Velipoika hääräsivät ihan simona tän rojektin kimpussa ja panivat hösseliksi alta aika yksikön. Yhen pyynnön Velipoika esitti. Että kun tossa mansikkamaan laidassa on tilaa niin, josko laittaisin siihen karhunvatukan. No, mikä ettei. Heti seuraavana päivänä hyökkäsin taimikauppaan. Arvatkaa löytyikö. EI. Mitä, eiks syksy ookaan hyvää istutusaikaa? Kaikkee mitä mää oisin tahtonu, saa vasta keväällä. Voihan kikkare. Apropoo, siitä tulikin mieleen, että Miäs noutaa meille myös hevonlantaa peräkärryllisen kasvimaalle ja vähän muuallekin. Jotta ens vuonna tää torppa on siis oikeen kasvatuslaitos. ;D




Lopuksi vielä yks kysymys. Tietääkö kukaan mikä pensas (kai tää on pensas) tämä on??? Oon saanut sen ystävältäni ehkä pari vuotta sitten, mutta antaja ei oo tienny mitä antaa (eikä jälkeenpäin muistanu mittään) ja saaja ei tienny mitä saa. Siihen tulee keväisin valkoiset tuoksuvat kukat, jotka on vähän kellomaiset, melkein pyöreät. Jos joku vois vinkata, kun en itse ole yrityksistä huolimatta tunnistanut. Kiitos, tack. Hauskaa viikkoa kaikille. :)

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Satonäkymiä


Maa-artisokat kasvavat hurjaa vauhtia. Ainakin ne varret. ;D Niillä on korkeutta yli kaksi metriä ja on hauska, että ne kukkivat nyt kun muuten ei pihalla ole kauheasti kukkivia kukkia. Paitsi, että ne tietysti kasvaa kasvimaalla. Isäntä jo kaiveli yhtä vartta, mutta olivat vielä niin pieniä ettei sitten syötäväksi otettu.


Kyssäkaali on hyväksi havaittu ja sitä meillä kasvoi viime vuonna ja taidetaan laittaa ensi vuonna myös. Ajattelin laittaa keväällä punajuurta ainakin kokeeksi ja katsotaan kasvaako vai nou.


Ja tietenkin pottuja, nämä näyttää vähän rupisilta, mutta hyvän makusia ovat. Pottu pitäisi muuttaa toiseen paikkaa ensi vuonna, kun vaan keksisi mihin.


Niin ja sitten nämä kurpitsat. Tähän monsterivarteen on näillä näkymin tulossa ainakin kolme kurpitsaa. Varren pituus oli viime viikolla mitatessani 11 metriä ja risat ja se on kasvanut siitäkin varmaan pari metriä. Sieltä se on tulossa kompostista pitkin polun vierustaa ja kohti pääovea. Katsotaan koska se koputtaa ovikolkutinta. ;D Sitten kun tietäisi mitä näille kurpitsoille pitäisi tehdä, kun oon niitten kanssa ihan uunoeemeli. Joku hehkutti porkkanakurpitsahilloa. Kaikkea voisi tietysti kokeilla, kun vaan osaisi päättää missä vaiheessa kurpitsat voisi riipasta irti varrestaan. No, katsotaan, sanoi lääkäri, saapi harmaat aivosolut mietittävää.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Hupsista

Nyt meni taas blogipohja vaihtoon! Ja koska kuvaton postaus ei oo kiva, laitan tähän kuvan ystäväni kissasta, jota alku kesästä leikitin. :D Hauskaa viikkoa kaikille.


keskiviikko 31. elokuuta 2011

Muutama kukkanen


Kuvailin hieman pihalla olevia kukkivia kukkiani. Gladiolukset laitoin tänä vuonna ruukkuihin. No, eivät kyllä kuki yhtään enempää kuin viime vuonnakaan. Tämä on ainoa kukkavana joka niissä on. Muistaakseni sipululeissa piti olla limenvihreää ja jotain tumman punaista tämän vaalean lisäksi.


Daaliat sentään kukkii kunnolla. Tää on namiväri. :)


Ja keltainen tuo aurinkoa pilvisenäkin päivänä.


Tässä ois oottamassa seuraava rojekti, tai siis yksi monista joita olen keksinyt tälle syksylle tehtäväksi. Ostin punahattua ja sille pitäisi raivata paikkaa. Siis lapiohommia, lapiohommia kun vaan jostain löytyisi se ZEMPPI. ;D

maanantai 29. elokuuta 2011

Hevosaitaa


Tästähän sitä keväämmällä lähdettiin liikkeelle, pystyttämällä aidan tolppia. Oikealla pikku rinteessä näkyy syksyllä siirtämiämme marjapensaita, jotka ottivat siirrosta vähän nokkiinsa. No, täytyy myöntää ettei se ehkä ole ihanteellisin paikka ja maaperä niille. Kauimmainen tolppa on kulmassa.


Tässä toisesta suunnasta samaan kulmaan. Tästä lähtien on aidassa myös myyräverkkoa. Vasemmalla näkyvät mansikkapuskat on siirretty toiseen paikkaan, ne olivatkin siinä vain väliaikaisesti. Tähän vasemmalle pitäisi, joskus, tulla yrttitarha.


Näkymä kulmasta pergolaan päin. Myyräverkko jatkuu tästä vain tuohon 'kaariporttiin' asti. Tarkoitus olisi rajata talveksi marjapuskat pois peurojen ulottuvilta.


Ja sama näkymä pergolasta kulmaan päin.


Velipoika sanoi aidan nähdessään, että täähän on kuin hevosaita. Niinpä. Jos mulla ei voi olla hevosta, voi sentään olla hevosaitaa. ;D Ajateltiin että aita on keveämmän näköinen kuin tiheään laudoitettu 'normaali' aita, mutta samalla kuitenkin rajaa piha-aluetta, ei kuitenkaan itse tonttia, joka on 6000 neliötä.

Niin ja ne mansikat siirtyivät sitten tähän pergolan viereen. Siitä lisää tuonnempana.

torstai 25. elokuuta 2011

Siis oliks täs mitään järkee...?


Sain keväällä ystävältäni kurpitsan alkuja. En ole ennen itse kasvattanut kurpitsaa, mutta nyt tuli hyvä tilaisuus kokeilla, kun joku muu oli tehnyt aloituksen, sai valmiit taimet. Siinä oli muistaakseni kolmenlaista alkua, kesäkurpitsaa vihreää pitkää ja keltaista pyöreää ja sitten jotain isompaa. Ja kaikkia kaksin kappalein. Noh, ajattelin että mää kumminkin tapan niistä jotkut ja iskin kaikki saman kompostin päälle. Arvatkaa kuoliko mikään? Ei tietenkään. Tosin toiset ei ole kasvaneet kovin isoksi, kun tuo yksi tukkii koko päällisen.

..... TUOLTA SE TULEE.........


..... JA TUONNE SE MENEE........

ÖH!? Tarttis kai tehrä jotain. Esimerkiksi siirtää niitä toisia kasvimaalle, josko niistä sitten tulisi jotain. Noita isoja ei tietenkään siirrellä mihinkään. Lieron pituus kun huitelee jo kymmenessä metrissä. :=0

Jotenkin tässä vaan on loman jälkeen laiskistunut, ettei ole saanut tehtyä kaikkea pihalla mitä pitäisi. Monta suunnitelmaa, mutta mitään ei ole saanut aloitettua. Hyvä kun on edes kastellut kesäkukkien rippeitä, tosin osan jo heitin pois ja ajattelin laittaa jotain syksyisempää kukkivaa. Kai se sit tarttee myöntää, että syksy se vaan tulla huristaa.

Tai niin, puhun tässä nyt vain itsestäni. Isäntä ja pikkuveli kun tempasivat ja tekivät mansikkamaan. Siitä sitten postailen huomenna, jos saan aikaiseksi. Kivaa loppuviikkoa kaikille. :))