perjantai 8. heinäkuuta 2011

Naulaan ja nakutan


Ihan enste pitää laittaa kuva mun Niobestani. Se on hengissä ja kukkii ja siinä on varmaan kymmenkunta nuppua. Kaksi ensimmäistä jotka aukesi on jo ohi menossa. Ihailen tätä aina aamuisin kun lähden postia hakemaan. Ja aina muutenkin kun ohi kävelen, ei sen pualeen.


Ja sitten sitä nakuttelua. Onks tää ihan hellepäivän hommaa, kysyn vaan, hakata nauloja käsipelillä. Ainaki hiki lensi eilen kun käyttelin sahaa ja vasaraa. Keskimmäisen vein jo tuliaisiksi kun käväisin ystävän luona. Varmuudeksi jätin sen autoon ja sanoin ettei tarvii ottaa jos ei haluu, mut haluttiin ja sille tielle se jäi.


Puu on pajua ja jo pari vuotta kuivunut varastossa niin ettei pitäis herätä enää henkiin vaikka junttais maahan. Sieltä löytyi kivasti vanhan näköistä pintaakin ja sehän piti heti käyttää. Eikä ne rangat vielä loppuneet, että voipi tehä lissee tikkaita jos vasara viel pysyy kädessä. Jossakin kohtaa pikkusen pääsi tuulemaan niin että naula taipui vinoon tuulen mukana, mutta hyvin siitä sit selvittiin ja lyötiin uus tilalle kun en ketaletta saanu enää pois. ;)


Lopuksi vähän apetta. Tarttee sitä ny elvistellä oman maan potuista ja oman maan salaatinlehdistä, kaikki muu lautasella on kaupasta ostettu. Mutta uskokaa vaan kun sanon jotta HYVVEE oli. :)

3 kommenttia:

  1. Ihanat tikkaat ! Ei ihme että tuliainen kelpasi, kyllä kelpais mullekin ! Niobe on myös ihailunsa ansainnut.

    VastaaPoista
  2. Hienosti nakuteltu ja varmasti tuli hiki. Minä valoin betonikakkuja ja tuli kanssa hiki :D Mutta hiki kuivuu ja mieli on hyvä, kun katotaan kättemme töitä. Eiks jeh!

    Ja savolaisena uskallan todeta, että olpa hyvvee ja syötävän näköstä evästä sulla.

    VastaaPoista
  3. Hienot tikkaat ja hyvin naputeltu, vaikka kova tuuli teillä on ollut! :)
    Ai kauheeta, kun tuli nälkä. Pakko lähteä syömään jotain (ei varmasti noin hyvää kuitenkaan)!

    VastaaPoista