maanantai 20. joulukuuta 2010

Nukkuminen on taitolaji

Sain hauskan sähköpostin ja koska tämä blogikin taitaa hiukan nukkua talviunta laitan kuvista hauskimmat tänne, kun sopivat niin aiheeseen. ;))


Tämä kuva sopii erityisen hyvin puutarhablogiin.




Tää on ollu maailman nopein vuosi, tytärtäni lainatakseni, joten köllötellään nyt vuosi loppuun niin sitten jaksetaan taas keväällä alkaa ahertaa kun keräillään voimia urakalla. :D

torstai 25. marraskuuta 2010

Vipinää pihalla


Eilen lumen pinta oli aivan koskematon ja Mies sanoi, ettei siinä ollut vielä silloinkaan mitään jälkiä kun hän aamulla lähti töihin. No, jossain siinä hänen töihin lähtönsä ja minun lehdenhaun välissä pihalla on käyny kuhina jäljistä päätellen.


Peurat mokomat ovat saaneet aikaan liikenneruuhkannäköiset jäljet ja käyneet katsastamassa jokaisen kukkapenkin josko siellä olisi jotain syötävää. Peurojen jälkien lisäksi pihalla oli pupun ja jonkun hiiren tai vastaavan viiperrystä. Eläimellistä menoa kertakaikkiaan. ;))

Lyyli lumessa


Pihalle on unohtunut yksi keramiikkapatsas. Nyt se on saanut lumisen keepin yllensä, mutta tuo hattuhärpäke on keikahtanut vinoon kun on noin silmillä. ;) Kuvasta ei huomaa, että Lyylille on jouduttu tekemään 'nenätyö' eli 'nousjob'. Se kupsahti kerran jostain syystä kumoon ja kolautti nokkansa kiveykseen ja nenäparka naksahti juuresta poikki. Onneksi ei mennyt sirpaleiksi.


Profiili näyttää ihan kuninkaalliselta näin sivustakin katsottuna, mutta taitaa olla kumminkin parasta viedä Lyyli talveksi varastoon, koska näyttää olevan tunkua meidän kukkapenkeissä. Siitä ensi postauksessa.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Vierailija


Istuskelin tietokoneella ja yhtäkkiä huomasin saneeni seuraa. En yhtään tiedä missä vaiheessa se on siihen ilmestynyt, mutta tyytyväisen näköisenä se siinä makoili ja jäysti jotain omaa jenkkipurkkaansa. Niitä on aiemmin syksyllä ollut kolme, mutta nyt tämä kaveri oli ihan yksikseen. Ihmettelinkin kun niitä ei ole näkynyt pitkään aikaan.


Kuvat on otettu meidän kodinhoitohuoneen ikkunasta ja välimatkaa on ehkä jotain 20 metriä. Ja kuten huomaatte täällä on vihdoinkin satanut lunta. Eilen olisi saanut hyviä lumipalloja jos vain olisi ollut aikaa niitä tehdä. Luulenpa että jonakin päivänä vielä alkaa isoa naista lapsettamaan ja alan väsätä jotain lumiukkoa tai muuta vastaavaa ja jos naapurit ihmettelee niin täytyy tuumata vain että veljentyttärellehän minä tätä meinasin..... ;D

torstai 28. lokakuuta 2010

Huurrekuorrutus


Eilen aamulla otin pitkästä aikaa kameran käteen ja menin pihalle käppäilemään sen kanssa. Ikkunasta katsottuna ilma oli huurteisen raikas ja niin se olikin.


Täytyy kai pitää varansa ettei blogi vaivu talvihorrokseen niinkuin alppimurmeli, joka horrostaa kuusi kuukautta vuodessa. Silloin sen ruumiinlämpö laskee noin viiteen asteeseen ja sydämensyke yhteen tai kahteen kertaan minuutissa. :)


Jos nyt pitäisi tavoitteena että ainakin kerran kuukaudessa tänne elonmerkkiä laittaisi. Ehkä se onnistuu paremmin kun sen sanoo äänen.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Melkein siistiä


....on täällä meidän varastossa nykyisin. Nääs kun Isännällä oli tuossa lommoo ja muuta vapaanpuoleista niin hää riehaantui valkotornaadon lailla siivoilemaan paikkoja (jo oli aikakin). Harmi vaan ettei ole ennen kuvaa, siitä miltä näytti siivouksen alussa. Se voisikin olla aika elämys. Hän rakenteli tuohon oikealle pienemmän hyllykön minun ruukuille ja muille pihavermeille, työpöydän ikkunan alle ja lapioille sun muille naulat tuonne seinustalle.

Hyllylä näkyy vielä kuvanottohetkellä olevan pelargoniat ja daalioitten juurakot mustissa laatikoissa, mutta nyt ne on jo siirretty lämpimämpään varastoon. Tässä varastossa kun lämpötilä menee talvella pakkasen puolelle. Täältä lähti kaatopaikalle rompetta poikineen. Miten sitä ihminen voikaan olla semmoinen hamsteri. Kuusi vuotta ollaan talossa asuttu ja nyt ensimmäinen kunnon siivous muuton jälkeen. Tyytyväinen saapi nyt olla.


Viime viikolla vielä kaivelin maasta cladioluksien sipulit. Toivotaan että säilyvät sekä nämä että nuo toisetkin kukat talven yli varastossa hengissä. Minulla ei nimittäin ole ennen ollut daalioita ja cladioluksia enkä ole myöskään yrittänyt saada pelargonioita säilymään talven yli. Kerta se on ensimmäinenkin.

maanantai 27. syyskuuta 2010

Kauhukasvimaa


Siis keväällä siellä näytti tältä. Mutta viikolla Miäs otti lapion kauniiseen käteensä ja alkoi kaivella. Marjapensaat siirrettiin 'kasvimaan' taakse rinteeseen jossa nyt näkyy tuo verkkoaitarulla.


Tässä ne ovat jo omilla paikoillaan.


Minä käyttelin talikkoa kuoriessani pintamaata ja kärräilin kottikärryllä pois. Siiten hokasin että kun pensaiden vanhalla paikalla on nyt vielä paljasta maata siihen voisi istutella keväällä kukkivia pikkukukkasipuleita tulevan nurmikon seasta kasvamaan ja ruohonleikkurilla vaan väistelisi sen ajan kun kukkivat. En tiedä oliko hyvä idea mutta sittenhän se on kokeiltu.


Ja ei kun 'tumasta' toimeen. Nyt sinne on tökätty 60 kevättähteä, 50 skillaa, 30 posliinihyasinttia, 15 krookusta ja 15 valkoista helmililjaa. Ja arvatkaa mitä. Lisää mahtuisi vielä. Oikeastaan haluaisin ja etsinkin lumikelloja mutta en ole yrityksistä huolimatta täältä vielä löytänyt. Pitää varmaan uppoutua internetin ihmeelliseen maailmaan ja tilata jostain postin kautta. Voi että, kyl keväällä taas on kivaa tiedossa kun odottaa kukintaa.

Niin ja tuosta kauhukasvimaan muodonmuutoksesta postailen vielä kunhan se etenee.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Sienihulluus


Juu. Se on iskennä meihin. Tänäänkin lähdettiin vaan pienelle kierrokselle lähimetsään ja ois saatu heti korit täyteen karvarouskuja ja kangasrouskuja. Niit ois kumpiaki ollu varmaan saavillinen, mut me herettiin niin ronkeleiksi ettei huolittu. Käveltiin tohkeissamme ohi vaan. Niitä kun sattuu olemaan entsiäkin vielä pakkasessa. Saaliiksi saatiin pikkuisen suppilovahveroita, vähän enemmän mustia torvisieniä ja kanttarelleja ja nyt otettiin ensimmäistä kertaa noita orakkaita. Ei olla ennen syöty, mutta kun on tarkoitus joka syksy oppii uus sienilaji ja noita sattui nyt kohdalle. Pari tunti siellä kömmittiin ja meikäläinen oli ihan pörttisröpöö ja töttöröö. Ei taida olla flunssa ihan vielä hellittänyt kun otti niin voimille.


Sitten piti vielä....


vähän kuvailla noita....


kärpässieniä.

Näitä ei sentään poimittu sattuneesta syystä. Vähemmän vaarallista on kuvata vaan. :)

lauantai 18. syyskuuta 2010

Kurkkaa pussiin


Laitettiin keväällä uudelle kasvimaalle pottua tulemaan kahta plaatua. Toinen oli Timoa ja se toinen oli .....öööö.... tota eipä nyt tule mieleen. Höh. No hyvin potut kuitenkin kasvoivat ja olivat makoisia. Vielä on jonkin verran jäljellä ja päästään herkuttelemaan. Mies kaiveli samalla noita maa-artisokkia että saadaan niitäkin vähän maistella.

Muutenkin kasvimaa on tuottanut pikkuisen satoa, salaattia, kyssäkaalia, mutta nauriit ei oikein onnistuneet. Tämä on vasta tämmöistä harjottelua tämä meidän vihannesten kasvattaminen, joten paljon on oppimista vielä. Ensi keväänä täytyy miettiä mitä sitä seuraavaksi kokeilisi kun ei tuohon pikku pläntiin kovin suurta valikoimaa mahdu. Ans kattoo sit.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Tattia? Tattista vaan!


Miäs meni siänen eikä päässyt pois. Tästä se joka syksynen siänihulluus alakoi. Nykki Ukkeli painaltaa mehtäsä siänenkiilto silimissä vilisten. Meil on viel pakkaseski viime vuoden saalista mut ei haittaa. Tänne vaan, antaa tulla niin ku lunta tupaan.


Mustiatorvisieniä ei o löytyny kun ton yhen kerran, mut nyt löytyki uus paikka nii eiku silimäilemään, josko ois taas noussu uusia. Herkkutattejahan näkkyy tulevan niinko siäniä satteella. Lähimmät on löytyny omalta tontilta ja joka päivä pittää melekeen kiertää paikat tutkailemasa ja ku usein käy saapi ihan extrapriimaa. Ai mitä nannaa. Saapi talavella taas herkkuruokaa....

maanantai 9. elokuuta 2010

Kyl maar meil marjoi o


Mää oon ollu tänään marjanvarres kii. Ei meitin sato päätä huimaa, mut tuli sielt sentään jotaki. Osa marjoist oli suurii mollukoita ja kaikkein suurimmat mää maiskutin hyväl ruakahalul ääntä kohen ja aamul sit vatta kiittää.


Mustaviinimarjoi saatiin vähän päälle pual ämpärii. Et kyl siit yks satsi tulee ja jää vähä yliki.


Tähän tarttetaan nyt sitä kirkasta äänipäänpuhistusnestettä, sit annetaan lilluu monta viikkoo haneenlämpös tos lasipurkis. Sit siivilöijjään ja pistetään sokerii maun mukaa. Sit voi pistää kaikil vierailevil rakkail ystävil suut makiaks.


Tän verran tuli karviaismarjoi kahesta pensaasta ja punasii viinimarjoiki pikkuse. Oli viherherukoiki, mut mää söin ne kaikki. Niit oli seittemän kappaletta.


NAM!

Hortonoomi herää horroksestaan


Kyl toi aurinkonpistos on sitte kamala tauti. Aurinko on pistäny koko kesän nii et mä oon ollu ihan raatona. Vaik ain kyl aattelin et teen sitä ja tätä mut en tehny kumminkaa. Mut kattokaa ny, tos on pensas tai ainakin sen poikanen. Viime lauantaina me Ukkelin kans kahestaan hikeennyttiin pihamaal ja saatii jotain aikaseksiki, siis muutaki ku hikee. Miäs tasas pari kasaa, multa- ja sora- sellaset, ja mää hain sielt kaameelt ex-kasvimaalt väliaikasest istutuksest noit pihlaja-ankervoi. Tehtii kuapat ja pantii kasvit istumaan nätisti. No, yheksän naattii sielt sit löyty maahan pantavaksi.


Ja täs on koko rivi, tai no pualikas ku istutettii ne ällän muatoon. Kyl ne varmaan siin viihtyy ku säilyvät henkis siin hirvees rikkaruahomettäski. Mut ans kattoo ku pikkuveli kävi eilenä meil nii se pisti meille uusii suunnitelmii muhimaan. Se visioi tohon ex-kasvihirvitysmaan taakse pienen rinteen alle mansikkamaata. Siinä sit kaks miäst kilpaa askelmittasivat kokoo sulosenihanal mansikkamaalle. Maan ympäril suunniteltii myyräverkosta 'mökki', nii korkia et siel vois seistä suht suorana ja et ei tartte verkottaa joka kesä erikseen vaan sais 'katos' olla ain paikoillaan. OHHOH sanon mää. Kattotaa sit onks tää yhenkesäntoteutusrojekti vai viisvuotissuunnitelma?! Edelliset visiot kyseisest kohteest menis sit pikkase uusiks mut haitanneeko tuo.

Mää oon tojennu et täs puutarhanhoijos on semmonen kolmen sekunnin sääntö. Se menee näin: ku sää oot möyriny siel pihal ittes väsyksiin ja sul on polvet kipeet ja käjet kipeet ja selekäänki sattuu ja sää aattelet et mää hullu taas rupesin mut en varmaan enää laita mittään, tää riittää ja nyt huilataan. Sit sää kolmen sekunnin päästä käännät pään johonki suuntaan ja alat miettiin et mitähän mää tohon laittaisin.

Elämä on ja nii on puutarhaki. :D


Sammakkorinssiki sai seuraa ni pitihän sitäki kuvata.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Tyttö sadepisarain

Heräsin aamulla kuuden maissa kovaan ukkosen jyrinään. Välillä vettä tuli niinkuin aisaa. Kun sade taukosi kävin postilaatikolla ja totesin että nyt saisi hyviä sadepisarakuvia. Keittelin aamukahvit ja odotin että aurinko siirtyy sopivalle hollille. Otin kameran ja lähdin sihtaamaan. Tässä muutama otos.





Klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi.


Löytyi myös pienen pieni hämähäkki verkkoineen. Lähemmäs en päässyt.




Kovin kauaa en ehtinyt pihalla käpeksiä kun oli lähdettävä lankakauppaan Äiteen ja Pienen Koiranomistajan kanssa. Mutta voitteko kuvitella, en ostanut mitään kun Malibu-lankaa ei enää ollut. Rasti seinälle.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Pörisevää porukkaa

Sinipiikkiputki on kukassa tai pitäisikö sanoa piikeissään ja houkuttelee pörriäisiä aterialle. Perjantaina kävin vähän sihtailemassa kameran kanssa ja tässä muutama otos. Aikamoinen surina siinä oli, mutta perhosia ei nyt näkynyt.


Tuijottava katse.


Hei laukkaa ratsu reima.


Koppis osingoilla.


Ujo piimä.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Ihana unikko


Kylvin pari pussia unikonsiemeniä kukkapenkissä olevaan sopivaan koloon. Toisen pussillisen siemenet eivät jostain syystä itäneet. Tai sitten kitkin alut rikkaruohona pois!? Tai en kastellut tarpeeksi. No, toinen pussillinen iti ja kuinka kauniita ne ovat. Yksi auenneista nupuista oli tällainen ripsureunainen.


Pussissa lukee että unikko on nimeltään Black Peony. Sanotaan kylväytyvän itsestään jos saa kasvaa rauhassa. Kyllä se mulle vain passaa. Huomasin nimittäin että mulla on enemmän keväällä kukkivia kukkia, niin on kiva että joku kukkii näin keskellä kesääkin. Tarttis tehrä sille asialle jotain.

Pari osumaa




sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Luonnonkukkia


Asuessamme nyt omakotitalossa on tullut kiinnitettyä huomiota luonnonkukkiin, joita kasvaa tontillamme. Onhan kukkia ennenkin huomannut, mutta nyt haluaisin tietää ja muistaa myös nimet mitä ne on. Muuten se menee aina jotenkin tähän tapaan, että onpa ihana kukka, mikähän tämä on...no tää on varmaan...öööö joku kukka. ;) Uteliaisuuttani helpottamaan ostin sitten opastusta oppiakseni kukkia tunnistamaan (jos aikanaan koulussa piti jotain luonnonkasvien nimiä oppia niin ne ovat pölähtäneen tuulen mukana pois). Laitan nyt itselleni muistiin muutaman näin alkuun.


Alsikeapila


Siankärsämö


Ojakärsämö


Kultapiisku


Peltopähkämö

Jos joku näistä meni väärin niin ei se mitään, korjataan sitten. Joku kellokukkakin oli ilmestynyt nyt nurmikolle kun sitä ei helteen takia ole leikattu, mutta en näin ensihätään löytänyt kirjasta kuvaa joka vastaisi kukkaa. Hmmmm, pitääköhän ostaa toinenkin kirja. Ans kattoo.