keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Riks, raks ja poks...

... ei kun sik sak.... 
 
 Ensin oli pumpulipoika..... 

.... Sitten hävisi karvat ja tuli, ei Hessu Hopo,
 vaan pikku kakkosen Ransu. 
Hei sillähän on isot silmät. 

Vai tuliko sittenkin Sikari Sakari?

Nam. Porrrkkana on herrrkkua.

torstai 13. joulukuuta 2012

Kui täs ny näi kävi?


Muistaako kukaan vielä TÄMÄN klik postauksen????
Siitä on seurannut suuria jälkivaikutuksia.
Kuva toimii vihjeenä.
Käykää kurkkaamassa mun Kässä-blogiin, kun en viitti tehdä kahta samanlaista postausta, 
niin saatte tietää. Se osaltaan selittää miks postauksia on tullut niin vähän.
On tullut ulkoiltua enemmän, kun aikoihin. ;D


 Ai niin. Sain MOSSELTA tällaisen tunnustuksen jo monta viikkoo sitten. 
Kiitos kovasti!!!!
 Sori Mosse, et oon ollu niin laiska ja olen vieläkin, kun en nyt jakele sitä kenellekään.

Heipparallaa vaan. :D

tiistai 4. joulukuuta 2012

Tulkaa tiput takaisin



No niin. Siinä se sitten on. Mun lintuvarmi. ;)
Reilun viikon siinä kököttänyt ja pelkäsin jo, että jäi liian myöhäiseksi sen laitto. Ystävä kyllä lohdutti, että kyllä ne linnut vielä siihen tulee.
Tosin lunta siinä on tänä päivänä päällä jo metrin. Vitsi vitsi.
Ennen pöntön laittoa takarinteessä vilahtivat närhetkin. Tinttejä tietysti myös. Kävivät kopsuttelemassa ikkunoita ja pyrähtelivät terassilla sinne tänne.
Auttaiskohan kutsuhuuto houkuttelemaan ne apajille?
"Tipu tänne, tipu tipu tiuuhu!
Tulukaa pois tänne, tiuuuhu!
Tipu tänne, tipu tipu tipu tipu tiuuuhu!"
Ja nuotin kanssa tästä

Hauskaa tiistaita! 

torstai 29. marraskuuta 2012

Me tulemme taas, sinä tyttöni hoi

Täällä me ollaan oltu ennenkin.

Juu. Tuttuja tuoksuja.

Mitäs nää on? Kuivamuonaa. Ei, tahdon jotain mehevämpää.

Oi, namia. Syysmaksaruohoa tarjolla juuri minulle. Pöh! Miksi se koputtelee ikkunaan. En ehtinyt maistaakaan noita herkkuja.
Muutama nopea näpsäys tältä aamulta. 
Tullivat jonkun ajan päästä takaisin talon toiselle puolelle.
Eivät tahtoneet samaan kuvaan, kun kuvailin neulomaani huivia.
Ei voi linssiluteiksi syyttää. ;)

torstai 22. marraskuuta 2012

Tour de Kääk! 2: Plörö Park

 Vuokrattiin auto.
Sillä lähdettiin kaasuttelemaan kohti Papukaijapuistoa, Loro Parkkia. Tämä jättimäinen kaija toivotteli portilla tervetulleeksi. Sisäänpääsy maksoi 33ekee/per. hölö (lapsilta vähemmän, mut en muista paljonko, kun ei ollu kersoja mukana), mutta se sisälsi kaikki näytökset puistossa.

Heti portin sisäpuolella oli tänä upea karppilampi.
Ihastuin siihen niin, että sanoin tahtovani kotiinkin tällaisen. Kalamies ei innostunut. Höh, miksi? Tässä kohtaa saattoi jo aavistaa, että minä olisin koko ajan viimeinen villahousu kameroineni. Minä haluan KATSOA, en vai vilkaista, ja kasella KAUAN ja HUOLELLA. :)

"Mitäs siinä töllistelet?", tuntuu tämä gorilla sanovan. Mielipiteensä se osoitti hyvin selvästi tulemalla suoraan eteeni ja kääntämällä takapuolensa. Kuvaapa siinä nyt sitten, parempaa puoliskoani ;D

Jääluolan kautta arktisiin svääreihin.

Tässäkohtaa ei tarvinnut eväänsä liikauttaa, kun lattia pyöri pingviinihuoneen ympäri.


Seuraavaksi delfiininäytökseen

Yksi pikkupoika pääsi veneretkelle delfiinin vetämänä. Taisi olla pojalle aikamoinen elämys varsinkin, kun sai vielä silitellä delfiinejä kaverinsa kanssa, joka ei ensin uskaltanut lähteä kyytiin.

Kiiruusta piti, että jouduttiin seuraavaan esitykseen.
Hyvin äkkiä selvisi, miksi sadetakkeja jaeltiin. Onneksi oltiin ylempänä katsomossa. Eipähän kovin moni voi kehuskella, että minut on miekkavalas kastellut. ;D

Suuri on kaunista?

Sano aaaaaaa.

Harmi, ettei ollut parempaa objektiivia kuvata näitä valkoisia tiikereitä. Niitä sanotaan myös rewantiikereiksi. Lisää tiikeritietoutta voit lukea TÄSTÄ. Siellä on UPEITA kuvia ja pari pientä videon pätkääkin.
Jaguaaria ei päästy näkemään. Sen asuinpaikan olivat vallanneet haalaripukuiset työmiehet, jotka porasivat, sahasivat, junssäsivät ja supsuttelivat pullasudilla puunrunkoja. Liekö suursiivous ollut meneillään.


Vedenalaista maailmaa.
Siellä oli vaikka minkämoista vipeltäjää.

Hui hai.
Köllötteli tuossa lasikuvun päällä eikä ollut moinaankaan katselijoista alapuolellaan.

Papukaijojakin siellä tietenkin oli. Niitä oli vain vaikea kuvata, kun olivat niin tihesilmäisen verkon takana, ettei kamera oiken tarkentanut sinne. Puisto on 40 vuotta vanha ja luulen häkkien olevan ihan alkuperäisiä, kun olivat niin pieniäkin. Siksi tuntui, että papukaijat olivat vähän sivuosassa koko puistossa. Tämä oli varmaan uusimpia rakennelmia niille sekä yksi iso, jonne pääsi sisälle katselemaan niitten touhuja.
Harmi vaan, me myöhästyttiin papukaijanäytöksestä, eikä enää jaksettu tuntia oottaa. Koko päivä siellä lampsittiin edes takas. Kivaa kuitenkin oli. Kannattaa käydä.

Ai niin. Miten Loro Parkista tuli Plörö Park?????
Sen jälkeen oltiin mahataudissa kaikki neljä. KÄÄK. ;O

Muoks! Yritin tässä laitta uutta postia videon kanssa,mutta en onnistunut latamaan videota tänne. Tunari. Ei voi mitään, ennenkuin ymmärrys kasvaa. ;D

maanantai 19. marraskuuta 2012

Tour de Kääk!

 Mitä tapahtuu, jos joutuu talvella pukeutumaan kesävaatteisiin?
Katastrofi.
Joku on leiponut viiden litran pullataikinan ja hyvin nousseena lätkäissyt sen tohon navan ympärillle. Kääk.
Tämä ei ole mikään ''pulla uunissa''-juttu, ihan raakaa taikinaa vaan. ;D
Piti sitten vatkata koko vaatevarasto läpikotaisin. Ei mitään päälle pantavaa. Puseroista meni yli puolet poistokoriin. Ei tehnyt mieli pukeutua makkarankuoriin.

Mutta asiaan. 
Tekisikö mieli mennä altaalle makkoilemaan kuin härski silli? Yks ropleema. Ei mahtunut uimapuku päälle. Ei siis uikkareita.
 Tai sitten kisailemaan aaltojen kanssa? Hän ostaa uimapuvun.

 Tuostako siis kulku rannalle? 
Käyskentelee rannalla, mutta uimisen ja rillaamisen sijaan ottaa kokovartalohieronnan.

Muuksi aktiviteetiksi voisi suunnitella tämmöisen pienen hiekkalinnan tai siis hiekkaotuksen rakentelua.

Mutta sen sotkuisuuden takia tyytyy katsomaan hienon flamenco-esityksen, jossa hiki roiskuu tanssijoilta eikä katsojilta.
Mahtavaa.


Loppukevennyksenä.

WC- kukka. ;D
Jos joku haluaa vielä nähdä kuvia lennosta aidon d-vitamiinin lähteille, voisi fanittaa kommenttilootaan muutamia kyllä-vastauksia, niin laitetaan lisää tulemaan. :)
Hilipaisaa viikkoa vaan kaikille. 

lauantai 3. marraskuuta 2012

SADETTA


 ..... antoi tyttärellensä nimeksi italialainen radioamatööri.
Oli kuunnellut monesti suomen taajuutta ja siellä usein kuulemansa sana oli hänestä niin kaunis.
Sadetta on saatukin taas niinkuin esterin... niin tuota, roimasti on saatu. :)
Ei ole kameraakaan ulkoilutettu sen vuoksi. Täytyisi sille varmaan  ostaa sukelluspuku tms.


Harmaitten päivien vuoksi täytyy yrittää pukeutua värikkäämmin, niin mielikin piristyy.
Läksin koikkelehtimaan metsään.


Löytyi peuroille kasa herrrkullisia (!?) omenoita.


Mutkan takana tuli vastaan .....


..... naapurin karvakaveri. Se ulkoilutti osaa perheestään.




oranssia ja mustaa


Tuli napsittua jotain 170 kuvaa, joten ilmeisestikään tässä ei ole kaikki. ;)
Lopuksi istuin kalliolla kukkulalla ihailemassa maisemaa ja kaunista jäkälää, sammalia ja puita ympärillä. 
Ajattelin olla vain pikku hetken ulkona, mutta viivyin melkein puolitoista tuntia.
Sittenkin tuntui, että piti kesken kaiken lähteä takaisin kotiin.
Siellä odottivat melkein valmiit tortillat ja itseäni parempaa seuraa.

Mukavaa viikonloppua kaikille. :)

perjantai 26. lokakuuta 2012

KALATTAAKO?


Meidän perhettä kyllä. Sen vuoksi ollaan oltu tänä vuonna neljällä, ellei viidellä, mökillä kalaisan järven tai meren rannalla, pientä viikonloppu lomaa viettämässä.   
 
 
Viime mökillä veljen perheen kanssa perheen prinsessa sai elämänsä ensimmäisen kalan. Pieni ahven tuli pilkillä. Hieman tuli erimielisyyttä, mitä sille kalalle saannin jälkeen tehdään ja hän oli nupsullaan siitä, että Sini (kalalle annettiin siis nimikin) perattiin ja paistettiin pannulla. Eihän sitä tietenkään voinut syödä. Melkein lemmikkiä. Toisille kyllä maistui.
 
 
 
Itsekin kalastan, mutta jos mitään ei tule tartun mieluimmin kameraan.
Sillä voi tiirailla lähelle tai kauas.
 
 
 

 Sarjassamme ''tämä tarina on tosi'':
Eräs äiti kertoi tyttärensä (7v.) kinuneen tehosekoitinta. Äidin mielestä se oli turha ostos. Tytär halusi sitä kuintenkin niin, että seuraavan kerran, kun isä lähti kauppaan, hän tyhjensi oman säästöpossunsa ja ison siskon avustuksella kävi hyllystä valitsemassa itselleen tehosekoittimen. 
Olisin halunnut olla näkemässä kassaneidin ilmeen, kun hän tulee sekoittimensa kanssa ja kaataa kaikki ne pienet kolikot liukuhihnalle. ;)