Pömpeliiks tässä

Oon se määkin tääl touhunnu, eikä yksin tuo Miäs. Tää rojekti alks oikeestaa jo syksyl, mut pakkane pisti pillit pussii tai oikeestaa lapion. Sitä mää vaa hirviäst ihmettelin miks nua pömpelit piti laitta toho keskel pihhaa. Huamaatten varmaan nua komistukset tuol toises pääs. Mää sit meinasin et tarttis tehrä jotain ja ko hokasin mitä, nii hommii vaa. Ruahon leikkuun kannalta aattelin, et otetaas toi kirsikkapuu mukaa ja puutarhaletkun avul veivasin pyäreempii muatoi.


Hiukan hikeentymisen jälkeen tilanne näytti tällaiselta. Ostanu en oo tähän kuin havut ja heinät ja heinätki jaoin kahtia, sekä tohon obeliskiin kasvavan päivänsinen. Kaik muut on saatu tai omalt pihalt jaettua. Keskellä oleva hortensia saatiin vanhemmilt hääpäivälahjaks. Tai oikeestaan niit on kaks, mut toinen istutettii muual. Siin on poimulehtee, jonka sain ystävält viime kevään, hopeahärkkii sain viis vuat sit toiselt ystävält ja se on viihtyny ja levinny hyvin mun pihal. Kirsikkapuun juurel on keltalehtist suikeroalpii, joka ei leviä niimpal ku vihreelehtine, jota on toises pääs penkkii pikkasen. Takan oleva korkeempi havu ei näytä kovin hyvältä. Se oli talven kasvimaal, mut peurat kävi napsimas sen latvoija ja mää en muistanu kevääl pistää sille palttoota niskaa.


Sit mää näytän viä nää pikkuhavut. Sain nää samalt ystävält ku noi poimulehretki, eikä hän muistanu mitä havui ne on, jotain kuusii kumminki. Ne talvehti kasvimaal ja näyttävät oikeen pörheilt. Tarttee sit varmaan siirtää ku kasvavat isommiksi, mut tossa saavat nyt töröttää. Et täl viisiin täl kertaa.