Tuhannen humalassa

Siis en mää mut mun piha, ihan totta. Viime keväänä se alko ihan pienestä viattomasta tuiterista, jonka mää istutin muurin reunalle.


Mut kattokaa sitä ny. Ei oo enää mikään pikku tuiteri vaan ihan kaameen iso humala. Sitte mää aattelin et mää laitan sitä pikkusen kukkapurkkeihin kesäksi, kun olin edellisenä kesänä nähnyt ystävän pihassa niin tehtynä ja se näytti niin kivalta.


Niin mää sitte laitoin tohon autokatoksen purkkeihin...


ja sitte siihen viereiseenkin purkkiin.


Portinpielissä humala oli talvehtinukki noissa isoissa ruukuissa ja jätin siihenkin.


Kun pergola tuli valmiiksi laitoin sinneki kolmeen roikkuvaan amppeliin ja lattialla olevaan ruukkuun.


Terassin portaillakin on kaks tämmöstä ruukkua humalassa ja jotain muuta joukossa.


Kaiken lisäksi vielä kolmeen parvekelaatikkoon terassin kaiteelle dianan kanssa. Mun piha on nyt niin vihree, niin vihree et piänet vihreet miehetki tuntis olonsa kotoisaksi kaiken sen vihreyden keskellä. Niin on humalassa koko mun piha. Mää yks päivä miätin et mää en oo ostanu tänä kesänä kukkia ku kaheksan dianaa, kaks verenpisaraa ja kaks orvokkia kesäkukiks mun pihalle. Aika vähän sanon minä. Mut nyt mää kyl kaipaisin kuitenki enempi kukkivia kukkia silimiä hivelemään. Ens kesänä mää koitan saaha siemenistä jotain kasvamaan kun täksi kesäksi ei onnistunu. Kyllä näin o jämpti.

Laina kukkia

Oltiinpa puutarhajuhlissa ja piti tietysti kuvata pihalla kukkivia kukkia.


Daalioita ei meidän pihalla olekaan ja nämä näyttivät kyllä niin kauniilta, että jospa ensi kesänä.


Tämäkin kaunotar kukki kavereineen isossa ruukussa, joten jos en saa verenpisaroita säilymään talven yli niin voisin istuttaa tilalle niihin järkälemäisiin ruukkuihin jotka ovat 'portinpielinä' pihaan tullessa.


Yksi tälläinenkin löytyi joukosta.


Ukonhattuja kuvatessa harmittelin, ettei sattunut olemaan tyttären kameraa lainassa. Oma kamera on niin hidas etten saanut ihan kunnollista kuvaa näistä mehiläisistä mettä imemässä. Mutta siellä se yksi on kukan sisässä maiskuttelemassa. Mutta niin maiskuteltiin mekin kaikkia herkkuja, joita oli tarjolla. Makoisat juhlat oli kyllä. :D

Marjasatoa

Kävinpäs könyämässä tuolla meidän marjapuskissa. Meillä on pihassa kaksi pystykasvuista mustaviinimarjaa, yksi viher-ja punaherukka sekä puna- ja vihreämarjaiset karviaiset. Tämä on ensimmäinen kesä, että sieltä tulee muutakin kuin vähän maistiaisia.


Sato näyttä tälläiseltä. Eihän tuossa kovin paljoa ole, mutta ihan kiva kun jotain. Ehkä ensi kesänä jo vähän enemmän. Mustaviinimarjahyytelöä olen tehnyt yhden satsin, mutta ne marjat poimittiin veljeni puskista. Sen lisäksi mies on poiminut vattuja noin puolitoista ämpäriä tähän mennessä. Saapi pistää suun makiaksi talvellakin.

Päivän kuva

Jaakko ja pavunvarsi

Se satu tulee mieleen kun katselee tuota tulikukkaa, joka kasvaa kukkapenkissäni. Loman aikana se on kasvanut vielä lisää pituutta, jota on nyt jo 240cm ja risat. Netistä saamieni tietojen mukaan kuivattuna tulikukka toimii myyrän karkotteena. Pitää varmaan kokeilla ja laitta ensi talveksi lumen alle jäävien havujen joukkoon jos vaikka tehoaisi.


Toisaalta jotkut sanoivat saneensa tulikukasta ainaisen riesan kun se siementää ja leviää niin tehokkaasti, että pitää joka kevät karsia rankalla kädellä. Monia alkuja minäkin siirsin toiseen paikkaan ja osan laitoin suoraan kompostiin. Tosin sitä karsintaa pitäisi vieläkin tehdä, kun ei kaikkia ehtinyt nythtää ennen lomaa. Mutta nyt on niin kuuma, ettei paljoa hutsita pihatyöt. Niinpä juu, aurinko paistaa hihaan. ;)


Kuuliljassa näkyy olevan kukat parhaimmillaan. Mulla on tasan yksi kappale kyseistä kasvia. 'Pelastin' sen kerran syksyllä kun myivät ulosheittohintaan loppuja perennoita, samoin tuli yksi purppurakeijunkukka.


Tänännäköiseltä näyttää nyt hortensia, jonka istutin keväällä. Toinen taitaa olla liian ahtaassa paikassa kurjenmiekan juurella, mutta en keksi tähän hätään sille uuttakaan paikkaa, joten saa olla siellä ainakin kevääseen.