Kui täs näi kävi?

Mulla taitaa olla heikko luonne? Vaikka tää ei pitäis tulla itelle(kään) yllätyksenä, niin aina sitä yllättyy sen huomatessaan. Jos joku lähestyy mua ja kysyy 'tahtoisik sää?' tai 'haluaistiko ottaa?', ja jos kysymys on kasveista niin mää aina sanon joo, vaik'ei ois hajuakaan mihin ihmeeseen mää niitä sit rupeen änkeemään ja tunkeemaan!


Ystävä sanoi et hällä ois pari pensasta otatko, ja minähän otin. Oikeastaan niitä olikin sitten neljä, kaksi kutakin plaatua, jotka sain. Tässä kuvassa on tarhakotakuusama ja nyt oon koittanu hakea tietoja niistä ja sen verran oon saanu selville että, pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi, jossakin sanottiin kyllä että kaksikin metriä (?!), kumpi on sitten oikea tieto ja menestyy vain Etelä-Suomen suojaisilla pihoilla. Ainakin lapusta päätellen olisi punakukkaista lajia.


Toisissa purtiloissa oli tuomipihlajaa, lajikkeesta ei ole tietoa. Sirotuomipihlajan sanottiin kasvavan neljä metriseksi ja isotuomipihlajan jopa kuusi metriseksi. Että tarttis sit kattoo mihin ne tökkää, ettei käy ohrasesti. Onko tuomipihlajat herkkiä saamaan jotain ötököitä? Kun siinä näyttäisi olevan joku joka käpristää lehtiä.


Velipojalta sai sitten papuja. Oon väittäny kaikille että ruusupapua, mutta se olikin härkäpapua ja pensaspapua. Tässä vaiheessa pavuista on itänyt vain yksi härkäpapu ja toisesta vähän näkyy viherrystä, vaikka kyllä liotin niitä ennen kun pistin multaan. Itseltä löytyi vanhoja krassin siemeniä ja ne on iloisesti tulossa, samoin kun viime kesältä säästetyt hajuherneen siemenet.


Toiselta ystävältä sain kurpitsan alun, kesäkurpitsan, tavallisen pitkän vihreän ja keltaisen pyöreän sekä chilin ja jonkun yllätyksen. Tässä kuvassa on chili ja yllätys, mutta kumpi on kumpi niin en enää tunnista?!


Tässä olisi tunnistustehtävä kaikille tietäväisille. Mikä kasvi tämä on??? Saaja ei tiennyt eikä kasvin antajakaan enää muistanut. Tiedosta oisin kiitollinen jos joku tunnistaisi ja vaivautuisi komentoimaan asiasta.

Huomenna olisi tiedossa lapiohommia että saatais pensaat kasvamaan. Hauskaa viikkoa kaikille.

Koristeomenaa

Kaupunkireissullain törmäsin, melkein kirjaimellisesti, niin ihanaan näkyyn että polvissa notkahti. Harmitti tosi paljon ettei kamera ollut mukana.


Niinpä sitten kotiinpaluun ruuanlaiton ja syömisen jälkeen oli pakko palata 'rikospaikalle' kamera mukanani ja ottaa pari kuvaa.


Koristeomenapuut olivat tulvillaan kukkia. Tämä tummemman värinen oli vielä nupussa.


Reissulla tuli otettun 116 kuvaa, vaikka tosin siinä on mukana myös ystänäni pihasta otetut, kun pokkesin hänen luonaan ohimennessäni.


Ystäväni sanoi minua kukkahulluksi, mistäköhän syystä?! ;D

Kesäkukkia ja köynnöstukia

Laittelin jo muutamia kesäkukkia ja kuten kuvaan kuuluu haksahdin taaskin vaaleanpunaiseen, jota on ollut jo monena vuotena peräkkäin. Nyt kyllä pitkästä aikaa tuohon petuniaan, jota ei kuulemma tarvitse nyppiä, kun en ole nyppijätyyppiä. Toisena kukkana tuossa on jotain jonka nimen jo unohdin. Muisti on lyhyt kuin kanan lento. ;) Dianaa jota on ollu useana vuotena ja ostin nyt vain kolme kappaletta. Sitä laitoin kahteen amppeliin keijumekon kanssa ja yhteen tuommoisen petunian kanssa. Vielä olisi kolme parvekelaatikkoa johon pitäisi hommata kukat.


Heräteostona saapui kotiin tuo ihanan vaaleansininen seinään kiinnitettävä amppeli ja siihen hommasin samaan sävyyn lopelian. Viime vuonna oli parissa ruukussa sinivalkoista lopeliaa ja jotenkin tuntuu että tänä vuonna sininen voisi olla uusi väri niihin parvekelaatikoihin. Varmasti sen näkee sitten vasta, kun tulen kaupasta kukkien kanssa kotiin, että minkä väriseen päädyin.


Tein pari köynnöstukea josta tässä on toinen. Sen juurelle istutin kärhön (Pink Fantasy). Ei sitä paljoa kuvassa näy kun on vielä niin pieni.


Viime talvena tikkaat tulla rojahti katolta alas lumikuorman mukana ja taipuivat ihan linkkuun. Tikkaanpätkästä tein toisen köynnöstuen pujottamalla siihen kanaverkkoa ja kiinnittämällä sen rautalangalla. Tarkoitus olisi että joko ruusupapu tai hajuherne saisi siitä tuen.


Pääoven vieressä oleva alppikärhö on innostunut tekemään kukkanuppuja enemmän kuin koskaan. Muutama on jo avautunut.


Akileijan meinasin siirtää toiseen penkkiin, kun näytti että se kuolla kupsahtaa, eikä niistä ollut kuin yksi jäljellä enää. Siirsin sen viime keväänä kuitenkin vai eri paikkaan samassa penkissä kun en tiennyt mihin muualle se mahtuisi. Mutta näyttää ettei se sittenkää nuupahda jaksaa kukkia ja on vahvistunut jotenkin.


Kirsikkapuutkin on täynnä kukkia ja toivottaavasti sato on sen mukainen.


Omenapuun juurelle olen istuttanut hopeapäpläpeipin ja siinä on niin hauskannäköiset kukat.

Tälläinen katsaus pihan kuulumisiin. Seuraavaksi voisi pistää tulemaan pari kyssäriä viisaammille. Mutta siitä myöhemmin. Hauskaa viikonloppua kaikille. :)

Keltavuokkoretkestä rengasmatka

Viime viikolla käväisin metsästämässä niitä keltavuokkoja vaan kävi niinkuin arvelin. Ei löytynyt. Mutta sen sijaan löytyi kaikkea rojua ja roinaa. Että ihmiset viitsiikin heitellä kaikkea pitkin lepikkoa. Kai se on sitten helpompi lähteä monen sadan kilometrin päähän luonnonsuojelemaan ja sitoa itsensä kettingeillä kaivureihin ja puunoksille, kuin aloittaa se kotinurkista karkkipapereista ja tupakantumpeista, niin ja autonrenkaista, makupalapurkeista, kanistereista ja mitä kaikkea muuta kamaa sieltä sitten olisi löytynytkään.


Tosin joka paikkaan en päässyt vuokkoja katsastamaan, kun siellä oli tehty puunkaatohommia enkä viitsinyt könytä risukkojen yli hame päällä. Kaupunkireissulla ohimennen vaan aioin katsastaa paikan ja siinä vaiheessa oli jo niin nälkä että piti rientää jo kotia kohti ja pistää pottua porisemaan. Kumisaappaat tosin olin kyllä viskannut takakonttiin, mutta en farkkuja.


Vai tuliko tästä sittenkin monttubileet!? Koko ikäni melkein paikkakunnalla asunut enkä ollut ikinä täälläkään käynyt ja tätä pientä kaivantoa nähnyt.


Juu ei sinne passaa tipahtaa. Pikkuisen polvissa notkahti ja mahassa muljahti kun tutkiskelin kaivannon syvyyttä.

Päivä oli aurinkoinen ja ihana ja lämmin.........

Raesade

Eilenä kattelin ikkunasta ja meinasin hörpätä kaffeplörön väärään kurkkuun. Rakeita satoin niinkun Esterin saavista konsanaan.


Herneen kokoisia palluroita ropisi pitkin tannerta. Isäntä oli pihatöissä ja kävi mutkan sisällä ja painui samantien ulos takaisin.


Siellä se istutteli kaikessa rauhassa meille uutta mansikkamaata eikä näyttänyt haittaavan rakeitten kopsuttelut. Passaa sitten kesällä olla makeita mansikoita. Muutenkin on istutteluja tehty. Pottua ja artisokkaa ja myös valkosipuleitten taimia joita saatiin ystäviltä, jotka olivat laittaneet niitä syksyllä ja tuli kuulemma niin paljon. Toiselta ystävältä ollaan saamassa paprika kunhan on 'luovutusiässä'.

Ollaan myös harkittu biokompostoria talousjätteille, mutta on niin monenlaista mielipidettä siitä mikä olisi hyvä (ja se minkä hommaamista ehdotin on kuulemma liian kallis) ettei olla päästy yhteisymmärrykseen, joten sen laitto on venynyt ja venynyt. Viimeisin ehdotukseni olisi laittaa puucee jonne voisi laittaa myös maatuvat talousjätteet. Meillä on täällä näet sähkökatkoja silloin tällöin, joten olisi apu lähellä kun hätä on suurin. ;)
Mielelläni otan vinkkejä vastaan jos jollakin on kokemuksia kompostoreista ja noista puuceeistä (noinko se kirjoitetaan?).

Kevät keikkuen tulevi, mutta hauskaa alkavaa viikkoa vaan kaikille.