Nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan kun löysi oikian osoitteen

Meinaan jotta homma on edistynyt. Alkutilanne näytti siis tältä. Entinen vanha kasvimaa, nykyinen murheenkryyni eli peltokortteen valtakunta. Jouduin antamaan luovutusvoiton sille hunsvotille joka aina riehaantui lisää mitä enemmän sitä kitkin. Takaa möyhitystä osasta lähti ne väliaikaissijoituksessa olleet mansikantaimet uuteen paikkaan.


Ala on ollut mansikkakatekankaan alla koko kesän ja vieläkään siitä ei lovuta. Alimmaiseksi laitoin sanomalehtiä ja päälle siis tuota mansikkakatekangasta ettei vaan mihinkään jää kortteelle rakoa pilkistää ilimoille. Takana kivien edessä näkyy tuleva perennapenkki.


Tässä olisi sitten yrttitarhanlaatikot sovitteilla. Pyörittelin niitä paikasta toiseen, mutta tuohon ne sitten jäivät. Oisivat ehkä saattaneet olla hiukan pienemmät. Mutta mahtuupahan vaikka kesäkukkia kasvamaan. Tarkoitus olisi vielä laittaa laatikoiden ympärille kuorikatetta, jahka Isäntä kerkiää sitä noutamaan.


Homma jumittui siinä vaiheessa kun halusin nostaa multatilaa ylemmäs ja tuota puupalikkanauhaa sai metsästää joka ikisestä kaupasta mitä mieleen juolahti. Onneksi sentää vielä löytyi. Noissa kivien pyörittelyissä tarvitsin Isännän apua, vaikka ensin sain isompia liikuteltua, niin jossain vaiheessa voimat vaan loppui tykkänään eivätkä ne liikkuneet kirvelilläkään vaikka kuinka ähisin.

Mutta kumminkin takana kulmissa on syyshortensiat, jotka on varman kolme vuotta odottaneet paikkaa mihin ne istuttaa. Niiden välissä on kurjenmiekka Vaarin tossua. Halusin sen tuonne taakse koska se kukittuaan tuppaa ränsistymään niin ei ole ihan näytillä siinä vaiheessa. Hortensioitten edessä on jotain kuuliljaa, ystävältä saatua, joka sekin on ollut vain lätkäistynä johonkin tiukkaan paikkaan väliaikaisesti eikä sen vuoksi ole kasvanut, pysytellyt vaan hengissä. Nyt on ainakin tilaa kasvaa. Edessä on sitten valkoista karpaattienkelloa. Tarkoitus olisi vielä istuttaa tulppaaneita yms. niin saa kevätiloa silmille.


Tältä paikka näyttää terassilta katsottuna. Ehkä näkymä on pikkuisen parempi kuin se entinen rytökasa joka siinä sijaitsi. Keskenhän se vielä vähän on, viimeistely puuttuu. Ja nyt kun se on tuossa vaiheessaan, on ruvennut harmittamaan miksen laittanut tuota perennapenkkiä tuohon lähimpään kulmaan vinottain ensimmäiseksi????? Häh. Ei kuulkaa käynyt mielen vieressäkään tuommoinen vaihtoehto. Ajatteli vaan että kun nuo hortensiat kasvaa niin ne olisiva taaimmaisena, mutta oishan ne pikkuisen peittäneet tuota yrttihässäkkää. No, se on ny siin. Alla viellä muistuttimeksi minkälainen paikka oli KAUHEIMMILLAAN ennen marjapensaitten siirtoa, revi siitä. ;D

Suma seisoo ja miehet nukkuu

Tai no, oikestu tuossa pitäisi lukea, suma seisoo ja NAINEN nukkuu. Mää oon ollu ihan SYYSVÄTYS. En oo saanut aikaiseksi tehtyä palio mittään niistä miljoonasta asiasta, jotka keksin tehtäväksi tänä syksynä. Vaikka ensin ajattelinkin, ettei tartte tehä muuta kuin ne normaalit syystyöt. Jos oon sisällä, en saa mentyä ulos ja jos oon ulkona, en saa mentyä sisälle ja silti tuntuu, ettei hommat skulaa ja etene. Mutta, kuten näkyy kukkasipuleita ostin kumminkin. Eivät ole vaan vieläkään maassa.


On meijän pihalla joku silti ahertanut. Siis mun Miäs. Meijän mansikkamaan piti tulle ensin tähän kohtaan, mutta suunnitelma muutui hovissa ja paikkaa siirrettiin. Nyt tähän pitäisi tulla kukkaketo. Mulla piti olla jossain siemenpussi, jonka olin vahingossa (?) ostanut pari vuotta sitten. En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa. Suunnistin kauppoihin. Arvatkaa löytyikö. EI. Niitä kuulemma tulee keväisin ja ne menee heti kaikki. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää kylvöaikaa? Sitten kattelin josko löytyisi mun himoamaa kirsikkaluumua. Olin nähnyt sellaisen keväällä (kuinka ollakaan), mutta en silloin ostanut kun en tiennyt mihin sen istuttaisin. Nyt tiesin, mutta ei siellä ollut, muita puita kyllä oli pilvin pimein. Mitä, eiks syksy ookkaan hyvää istutusaikaa? No, mut mansikat on nyt ainakin istutettu.




Mun Miäs ja mun Velipoika hääräsivät ihan simona tän rojektin kimpussa ja panivat hösseliksi alta aika yksikön. Yhen pyynnön Velipoika esitti. Että kun tossa mansikkamaan laidassa on tilaa niin, josko laittaisin siihen karhunvatukan. No, mikä ettei. Heti seuraavana päivänä hyökkäsin taimikauppaan. Arvatkaa löytyikö. EI. Mitä, eiks syksy ookaan hyvää istutusaikaa? Kaikkee mitä mää oisin tahtonu, saa vasta keväällä. Voihan kikkare. Apropoo, siitä tulikin mieleen, että Miäs noutaa meille myös hevonlantaa peräkärryllisen kasvimaalle ja vähän muuallekin. Jotta ens vuonna tää torppa on siis oikeen kasvatuslaitos. ;D




Lopuksi vielä yks kysymys. Tietääkö kukaan mikä pensas (kai tää on pensas) tämä on??? Oon saanut sen ystävältäni ehkä pari vuotta sitten, mutta antaja ei oo tienny mitä antaa (eikä jälkeenpäin muistanu mittään) ja saaja ei tienny mitä saa. Siihen tulee keväisin valkoiset tuoksuvat kukat, jotka on vähän kellomaiset, melkein pyöreät. Jos joku vois vinkata, kun en itse ole yrityksistä huolimatta tunnistanut. Kiitos, tack. Hauskaa viikkoa kaikille. :)

Satonäkymiä

Maa-artisokat kasvavat hurjaa vauhtia. Ainakin ne varret. ;D Niillä on korkeutta yli kaksi metriä ja on hauska, että ne kukkivat nyt kun muuten ei pihalla ole kauheasti kukkivia kukkia. Paitsi, että ne tietysti kasvaa kasvimaalla. Isäntä jo kaiveli yhtä vartta, mutta olivat vielä niin pieniä ettei sitten syötäväksi otettu.


Kyssäkaali on hyväksi havaittu ja sitä meillä kasvoi viime vuonna ja taidetaan laittaa ensi vuonna myös. Ajattelin laittaa keväällä punajuurta ainakin kokeeksi ja katsotaan kasvaako vai nou.


Ja tietenkin pottuja, nämä näyttää vähän rupisilta, mutta hyvän makusia ovat. Pottu pitäisi muuttaa toiseen paikkaa ensi vuonna, kun vaan keksisi mihin.


Niin ja sitten nämä kurpitsat. Tähän monsterivarteen on näillä näkymin tulossa ainakin kolme kurpitsaa. Varren pituus oli viime viikolla mitatessani 11 metriä ja risat ja se on kasvanut siitäkin varmaan pari metriä. Sieltä se on tulossa kompostista pitkin polun vierustaa ja kohti pääovea. Katsotaan koska se koputtaa ovikolkutinta. ;D Sitten kun tietäisi mitä näille kurpitsoille pitäisi tehdä, kun oon niitten kanssa ihan uunoeemeli. Joku hehkutti porkkanakurpitsahilloa. Kaikkea voisi tietysti kokeilla, kun vaan osaisi päättää missä vaiheessa kurpitsat voisi riipasta irti varrestaan. No, katsotaan, sanoi lääkäri, saapi harmaat aivosolut mietittävää.

Hupsista

Nyt meni taas blogipohja vaihtoon! Ja koska kuvaton postaus ei oo kiva, laitan tähän kuvan ystäväni kissasta, jota alku kesästä leikitin. :D Hauskaa viikkoa kaikille.