torstai 29. marraskuuta 2012

Me tulemme taas, sinä tyttöni hoi

Täällä me ollaan oltu ennenkin.

Juu. Tuttuja tuoksuja.

Mitäs nää on? Kuivamuonaa. Ei, tahdon jotain mehevämpää.

Oi, namia. Syysmaksaruohoa tarjolla juuri minulle. Pöh! Miksi se koputtelee ikkunaan. En ehtinyt maistaakaan noita herkkuja.
Muutama nopea näpsäys tältä aamulta. 
Tullivat jonkun ajan päästä takaisin talon toiselle puolelle.
Eivät tahtoneet samaan kuvaan, kun kuvailin neulomaani huivia.
Ei voi linssiluteiksi syyttää. ;)

5 kommenttia:

  1. On ne suloisen näköisiä bambeja, vaikka tuholaisia ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tuo yksisarvinen meni aina edeltä tarkistelemaan reittejä, mistä uskaltaa koikkelehtia.

      Poista
  2. joo, siitä vaan lumiukkokin tepsuttelemaan pihamaalle! Ystävälliseti toivon linkitystä omaani lumiseen heppuuni, kiitos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Toki linkitän. Postaan sen tuonne käsityöblogin puolelle. Ehkä kuitenkin tyydyn vähän pienempään lumiukko versioon, kuin sinulla oli. Sinun ukkosi oli tosi veikeä.

      Poista
  3. Sööttejä eläimiä vaikka taitavat tehdä vähän pahaa myös.

    VastaaPoista