tiistai 3. toukokuuta 2011

Keltavuokkoretkestä rengasmatka


Viime viikolla käväisin metsästämässä niitä keltavuokkoja vaan kävi niinkuin arvelin. Ei löytynyt. Mutta sen sijaan löytyi kaikkea rojua ja roinaa. Että ihmiset viitsiikin heitellä kaikkea pitkin lepikkoa. Kai se on sitten helpompi lähteä monen sadan kilometrin päähän luonnonsuojelemaan ja sitoa itsensä kettingeillä kaivureihin ja puunoksille, kuin aloittaa se kotinurkista karkkipapereista ja tupakantumpeista, niin ja autonrenkaista, makupalapurkeista, kanistereista ja mitä kaikkea muuta kamaa sieltä sitten olisi löytynytkään.


Tosin joka paikkaan en päässyt vuokkoja katsastamaan, kun siellä oli tehty puunkaatohommia enkä viitsinyt könytä risukkojen yli hame päällä. Kaupunkireissulla ohimennen vaan aioin katsastaa paikan ja siinä vaiheessa oli jo niin nälkä että piti rientää jo kotia kohti ja pistää pottua porisemaan. Kumisaappaat tosin olin kyllä viskannut takakonttiin, mutta en farkkuja.


Vai tuliko tästä sittenkin monttubileet!? Koko ikäni melkein paikkakunnalla asunut enkä ollut ikinä täälläkään käynyt ja tätä pientä kaivantoa nähnyt.


Juu ei sinne passaa tipahtaa. Pikkuisen polvissa notkahti ja mahassa muljahti kun tutkiskelin kaivannon syvyyttä.

Päivä oli aurinkoinen ja ihana ja lämmin.........

1 kommentti:

  1. Voi ei, tuota samaa roskaamista minäkin ihmettelen. Miten joku viitsii, ja myöskään haluaa liata luontoa. Hieno louhos, mistä tuollainen löytyy? Ensin näytti tutulta, kun saarella jossa asun on vanhoja kalkkilouhoksia.

    VastaaPoista